Milnerin tarhalla pidettiin viikonloppuna taimimyyjäiset. Ostosten lisäksi sai neuvontaa, ja kaksi kokenutta puutarhuria opasti asiakkaita kaikessa mahdollisessa. Esimerkiksi peurojen karkottamiseksi on tarjolla hämmästyttäviä niksejä. Kuten vaikka se, että foliosuikaleisiin levitellään pähkinävoita ja nämä liuskat kyllä maisemoituvat kyllä jouluvalojen alle...
Pujo pääsee täällä perennapenkkiin, ja siitä on myynnissä sekä kirjavalehtinen lajike että se harmittavan tuttu perustapaus. En kehtaa kertoa, että kyseinen kasvi on meillä päin kauhea riesa ja että sille on moni myös allerginen. Ja hyysään minäkin Mörönperällä monia hopealehtisiä Artemisia-tapauksia, jotka ovat rikkaruohoja monissa Euroopan maissa.
Milnerin puutarhassa on todellisia harvinaisuuksia, sillä paikan perustanut pariskunta matkusteli laajasti siellä täällä ja toi kasvituliaisia 1980-luvun alkupuolelle saakka. 1996 paikka siirtyi Victorian yliopiston omistukseen, ja siitä tuli suosittu retkikohde. Alueen koulujen kanssa tehdään yhteistyötä eli tänne tullaan tutustumaan mm. hyötytarhaan, linnustoon, matojen elämään tai vaikka kompostointiin. Alue on sen verran suuri (12 ha), ettei se tule tutuksi yhdellä käynnillä.
Koska en ollut töissä, sain kerrankin katsella rauhassa ja jopa vähän valokuvata. (Liian kova paiste, jotta kuvista olisi tullut mitään.) On yksi asia, johon en totu täällä: meren kohina. Sisämaan asukille se on jotain aivan ihmeellistä.
Vuoden sisällä on Milnerin kulkuväyliä kohennettu ja istutettu uusi rhodotarha. Alppiruusuja on määrällisesti eniten, ehkä 450 erilaista. Ja kuten kuvasta näkyy, lisäyspuuhat ovat meneillään koko ajan. (Juurtuminen tapahtuu turpeen sisällä mustassa muovissa.)
Perennoista kurjenpolvet ja pipot kukkivat vielä, jonkin sinisen kiurunkannuksen bongasin myös, mutta en saanut siitä kuvaa. Verenpisaroilla ei ole mitään hätää: ne kukkivat usein joulunakin.
Kaikkia alueen puuvartisia ei ole kyltitetty, mutta suurin osa kyllä on. Milnerin suurimmat puut eli douglaskuuset ovat muinoin kärsineet metsäpalosta: kaarna on mustunut. kaarna on kuitenkin niin paksu, ettei puu ole kärsinyt.
Heti kun Halloween on ohitse, Milnerin joulukausi starttaa. Valoja viritellään noin 4 kilometrin pituudelta, ja taloa ja puutarhaa somistellaan monin tavoin. Ennen joulua on luvassa useita konsertteja ja musiikkiesityksiä (välillä mukana joulupukki ja -muori), siis perinteisten myyjäisten ja piparkakkutalokatselmuksen lisäksi.
Sitä ennen kerätään vielä kaikki loput marjat talteen ja tehdyt marmeladit ja hillot menevät kaupaksi viimeistä purkkia myöten. Näitä on ollut kunnia olla tekemässä jo useamman vuoden ajan, vaikka en pane hanttiin komennusta ulkotöihinkään.
Comments