Hyvää alkanutta kasvun vuotta kaikille. Edellinen vuosi on haudattu Talvivaaran kipsisakka-altaaseen, eikä sitä kaipaa kukaan. Myös sen kierrättäminen ja kaupustelu on mahdotonta.
Ja nyt on pimeys kukistettu, ja on siis virallinen lupa haaveilla kevätkylvöistä ja uudesta kasvukaudesta. Paiokalliseen Prismaan viriteltiin esikasvatukseen liittyviä tykötarpeita heti tammikuun ensimmäisinä päiviä. Piti oikein vaihtaa blogin etusivun kuva kesäiseksi, vaikka talvi on vielä päällä pitkään. Pihanäkymä ei siis ole se, mihin mieli nyt pyrkii. Aurinkoiset pakkasilmat ovat ajaneet ladulle ja siellähän tunnetusti nousee mieleen vain hyviä asioita.
Uusia puutarhareissuja ei ole päässyt tekemään kahteen vuoteen, joten käytän kuvituksena vanhoja matkakuvia. Niiden laatu ei häikäise, mutta asia tulee ajetuksi: pääsee ajattelemaan jotain muuta kuin koronaa. Alaolevassa kuvassa on lontoolaisen taimimyymälän portti avoinna ajalta, jolloin ei tarvinnut ajatella tullimuodollisuuksia. Täältä lähti mukaan aikoinaan dinosaurusmänty (Wollemia nobilis), joka sitten kuukahti kymmenen vuotta myöhemmin. Näin voi käydä, jos on pitkään poissa ja jättää kasvit hoitajalle. Hoitajaa ei voi syyttää vaaan tarhuria, joka hylkäsi taimet. Moni ehti nähdä Mörönperällä sieraillessaan kyseisen ruukkupuun, joka ehti kasvaa täällä yli noin 120-senttiseksi.
Chelsean (RHS Flower Show) keväiset messut on vietetty verkossa kahtena vuonna, ja viime syksynä pidettiin syksyinen katselmus, tosin suppeamalle yleisölle ja vähemmällä näytteillepanolla. Tämän kevään suhteen kaikki on vielä auki. Messuilla on aikomus myös juhlistaa kuningattaren 70-vuotista valtakautta, onhan RHS:n ja monarkian suhde ollut läheinen aina. Odotellaan, odotellaan! Ehkä tämä messureissu toteutuu.
Viroon pääsee toivottavasti reissaamaan toukokuussa, sillä esimerkiksi Kristiinan kaupunginosassa sijaitseva taimimyymälä on runsas. (Alakuva) Pelkästään kivikkokasveja on kymmenittäin, ja mukaan tarttuu aina jokin pikkupuu, kuten vaikka erikoispaju tai jokin pihtalajike. Kivikkokasvit maksoivat ennen koronaa 2 euroa kappale, joten hintataso on ollut aika edullinen. (Pikkupuut saattoivat maksaa vain kuusi euroa.) Mutta Virossakin ovat hinnat nousussa, ja korostuspaineita taatusti on. Türin kukkamarkkinoista olisi kiva päästä nauttimaan muutaman vuoden tauon jälkeen.
Italiaan menosta voi vain haaveilla, tässä kaksi huippukohdetta eli Isola Bella (Stresa) ja paavillinen Villa d´Este (Tivoli). Kukkasia ei voi ostaa kummastakaan paikasta, vaan se ei haittaa. Englannin ja Viron ohessa se on peruskohde numero uno, mutta tällä hetkellä sinne ei voi edes ostaa lentolippuja.
En nyrpistele kotimaisille vaihtoehdoille, vaan kiittelen niitä. Kaksi tuttua tarhaa tuli kolutuksi koronan aikaan: Tommolan tila Leivonmäellä ja sitten Raahessa sijaitseva Särkän perennatarha. Ne ovat laajimmat ja mielestäni parhaiten hoidetut paikat, ja siis oivallisia retkikohteita sinällään. Ensi kesänä suuntaan molempiin myös, vaikka Raaheen on Etelä-Savosta melkoinen ajomatka.
Ensi viikolla asiaa ystävänpäiväkirjeistä. Perinteinen lähetys postitetaan 10.2. Talvihooros on hellittänyt, ja viikoittainen päivitys siis luvassa tästä eteenpäin.
Comments