• Mari Moro

Luukutusta






Marraskuu on paria tuntia vaille kukistettu. Pitkiä ovat marraskuut joka vuosi, mutta tämä kesti kyllä noin 1351 päivää ja 329 tuntia. Aika meni onnekkaan tiiviisti uuden puutarhakirjan parissa ja kaukana kotoa, muistona on vielä multaa kynsien alla. (Kaikesta päätellen aikaa hupeni myös ulkotöissä. En voi tälle mitään.)

20.11. kaivoin kotipellon reunalta ämpärillisen maa-artisokkia. Hiukan muuten huvitti, kun tuosta maa-artisokka kasasta on palveluntuottaja tunnistavinaan neljät kasvot. Itse en niitä löydä, joten tässä on arvoitusta kerrakseen. Montako naamaa te löydätte?


Keväällä ilmestyvän puutarhakirjan takia on saanut istua valokuvia pläräten ja tekstejä viilaillen. Nyt on luvassa Kukkasillaan-kirjaan kuvia melkoinen läjä, muutama ehkä ihan kelvollinenkin otos.


Entä mitä kirjassa muuten on? Se on itsellinen jatko-osa Kukkanuottasille.

Kevättalvella julkaistavassa puutarhakirjassa on juttuja mm. kantopuutarhoista, runoilija Merwinin palmumetsästä, kivikkotarhojen syvimmästä olemuksesta, puutarhojen öisistä vieraista, Telluksen suurista lannoitustrendeistä ja monesta muusta aiheesta. Annan myös lopullisen vastauksen etanaongelmaan, ratkaisen mustan muovin kohtalon puutarhureiden puolesta ja kerron niiden lisäksi tarinoita alan hurmaavista häärijöistä.

Rahat saa takaisin, jos tulee paha mieli!




Repeämisestä tuli mieleen mielenkiintoinen juttu entisestä FBI:n agentista David Benscoterista, joka eläkkeelle jäätyään antautui kadonneiksi pelättyjen omenapuiden tunnistamiseen. Puita löytyy kaiken aikaa lisää, ja monien alkuperä on usein Venäjällä, Irlannissa tai Englannissa, ja 17 000 lajikkeesta on jäljellä enää noin 4000. Mies oli CBC:n alueellisessa radio-ohjelmassa hiljan, mutta näköjään häntä on haastateltu myös täällä: https://www.timescolonist.com/islander/botanists-scour-aging-orchards-for-long-lost-apple-varieties-1.24016901

(Toivottavasti ei ole maksumuurin takana.)



Kävin marraskuussa tuollaisella muinaisella laajalla omenatilalla (Salt Spring Island, kuvassa viinitarha), ja siellä on vaihdettu omenat viiniköynnöksiin ajat sitten. Kyseinen agentti on käynyt paikan päällä hakemassa näytteitä myös sieltä. Jos joskus jään eläkkeelle, haluan viettää yhtä mielenkiintoista elämää ja palvella kasvikuntaa, vaikka sitten pussittamalla omenapuun oksia Lost Apple Projectille missä tahansa päin Tellusta, minne laivalla ja junalla pääsee. Kääpien tutkiminen olisi myös kunniallista hommaa.












Joulu ilman kirjaa on kuin elävä puu ilman juuria.

Siksi pieni mainos tästä:



Eli jos joku halajaa kehuttua Kukkanuottasilla-kirjaa pukinkonttiin, niin muutama kappale löytyy hyllystä. (Kirjan mukana saa siemenyllärin.)

Myös Kukkasuutarin sielua voi tilata hintaan 12 €. (Sama juttu eli siemeniä tulee.)

Postikulut halvimman taksan mukaan, ellei muuta sovita.

Ota yhteyttä: mari.moro@marimoro.fi

Ja kirjoja saa tietysti kirjakaupoista, tosin hinta on tuplasti kalliimpi.







79 views
 
  • Facebook
  • Instagram

©2020 by

Mari Mörö / Vapaasti versoo 

www.marimoro.fi