Kymmenessä päivässä on ehtinyt tapahtua todella paljon, siis muutakin kuin ikkunalaudalla ja viherhuoneessa. Koronan takia on tullut muutoksia puutarhapuolelle eli kaikki kevään messutapahtumat on peruttu niin kotimaassa kuin muualla. Lontoon reissusta on siis turha haaveilla, kun Chelsean messuja ei pidetä. (Näin on tapahtunut aikaisemmin vain sodan aikana.) Siemeniä sentään voi tilata, ja onneksi niitä tuli hankittua varastoon aikamoiset määrät. Brexitin takia monet firmat myivät siemeniä polkuhintaan.
Kävin hakemassa taimimultatäydennystä. Ei ollut tungosta, ei. Gladiolukset ja muut kukkasipulit ovat juuri saapuneet, ja ensi viikolla tulevat ensimmäiset hyötykasvit. Piti hieraista silmiä löytölaarin äärellä, kun tuliterät laatusaappaat maksoivat euron. (Normaalihinta 75 €.) Parit lahjaongelmat on nyt ratkaistu. Euron saappaita ei ole kirpputoreillakaan.
Selailen siemenvarastoja ja hyötykasvien kohdalla tulee järkevä olo. On mm. porkkanaa, purjoa, tomaattia, lehtimangoldia, papuja ja herneitä - kyllä niistä täydennystä saa. Onneksi tuli lähetettyä ne 32 pakettia blogin lukijoille, sillä tänä vuonna on kasvikunnan puoleen kääntymisessä aivan erityisen paljon merkitystä: on toivoa ja sisältöä. On juurevien asioiden äärelle palaamisen hartautta, sillä nämä askareet sopivat aivan jokaisell. Kun hyöty ja huvi kulkevat käsi kädessä, terapeuttinen ulottuvuus toteutuu, ja sitä tarvitsevat nuoret ja vanhat. Kylvjöjen parissa saa ajatukset pois ainakin hetkeksi, ja kasvun ihmeet luo luottamusta huomiseen.
Marjapensaat on nyt leikattu ja etupihaa siistitty. Sipulikukat - tulppaanit ja krookukset etunenässä - ovat valmiita kevääseen, ja ne ovat olleet sitä kyllä jo tammikuusta asti. Juolavehnä kasvaa villinä, ja muistakin rikkaruohoista saa pian tehdä pestoa.
Ei olisi mikään kiire ottaa oksia juurtumaan, mutta katkoin villapajua ja poppelia.
Peruuntunut pelargonia-ilta (Poleeni 23.3.) harmittaa, vaan minkäs teet. Pätkin viimeisetkin omat pelakuut ja niistä sai uusia poikasia. Kevään mittaan tulee joka tapauksessa monta tilaisuutta antaa jollekin kukka, vaikka sitten oven raosta.
Kukkasillaan-kirjan myöhästyminen on nyt pieni harmi tämän kaiken muun rinnalla. Sieltä se kuitenkin tulee, eikä asia ole enää minusta (eikä kotimaan asioista) kiinni.
Jokaiselle kirjan tilaajalle lähtee siemenyllätys.
Pidetään toisistamme huolta!
Commentaires