En voinut olla laittamatta tällaista kesäistä kuvapotpuria viime heinäkuun tunnelmista. Anteeksi vain, mutta sesonki on alkanut.
Helmikuu on jo virallista kevättä puutarhureille, vaikka tänä talvena on lumeton talvi pitänyt villeimmät tarhurit ulkotöissä miltei tauotta. Juolavehnää saa kiskoa tammikuussa, ja ihmetellä pajunkissoja ja orvokkeja, näin kertoi tuttava Turun seudulta. Lunta on tullut kolmosvyöhykkeelle, onneksi, sillä puolen vuoden pituinen syksy ei kuulosta kivalta.
Siemenrallia ei pysäytä enää mikään. Kärsimyskukista (Passiflora) ei kukaan voi saada tarpeekseen, ja sen tähden pujotin siemenet vuorokauden kylvetyksen jälkeen minigrippussiin ja ripottelin perliittiä perään. Kokeilussa on nyt P. antioquiensis ja P. manicata, molemmat rubiininpunaisia. Siemenet kaipaavat tasalämpöä (+25, kerrotaan ohjeissa), niin lämminvesivaraajan kylkeen teipattuna ne ovat juuri oikeassa paikassa. Toinen vaihtoehto olisi ollut termostaatille varustettu jogurttikone. Se on varattu toisille siemenille. Sain toisenkin jogurttikoneen, niitä kun pyörii ihmisten nurkissa vähän niin kuin leipäkoneita aikoinaan.
Postilaatikolla käy huiske: siemeniä, siemeniä sieltä täältä. Hannele lähetti valikoiman toinen toistaan kiinnostavampia pussukoita: jättililjaa (Cardiocrinum giganteum) uurnakärhö, Clematis addisonii) tummanpunainen tähtiputki (Astrantia) mitä kaikkea ihanuuksia siellä olikaan, lista on pitkä ja hämmentävän hurmaava. Tähtiputkia muuten riittää: https://www.gardenersworld.com/plants/10-varieties-of-astrantia-to-grow/
Katkeroita (Gentiana) kylvin viikonloppuna. Siemenet tuottavat useimmille päänvaivaa, ja niille pitäisi antaa happokäsittely. Miten olisi nopea ja laimeahko lipeävesihuljautus? Nämä katkerot kuitenkin ovat nyt itämässä: G. depressa, G. tibetica ja G. makinoi alba. Kymmenkunta katkeroa kuukahtivat lumettoman pakkastalven myötä muutama vuosi sitten, nyt on taas tappiot unohdettu.
Tämä on muuten mielenkiintoinen firma:
Elävien kasvien postitus loppuu brexitin myötä, ja siemeniäkään eivät enää toimita samaan malliin.
Sen kun soimaatte hätähousuksi, mutta niitä kylvin myös. Esikoita ei voi olla liikaa, ja harmi Gold laced -tapaukset eivät ole pitkäikäisiä. Siemenet vaativat noin 15 asteen lämpötilan, ja siemenfirman ohjeessa on noin rautakangen pituinen huutomerkki tästä huomauttamassa. Ei liikaa lämpöä esikoille! Selvä. Röttelöni viileimmän huoneen pohjoisikkunalla on sitten esikkofarmi.
Uusi runokirjani on juuri ilmestynyt, ja Runebergin kunniaksi siitä voi vinkata. Kuvitus on aivan ihastuttava, kuten kannesta voitte todeta. Jos olet kiinnostunut tilaamaan suoraan minulta, ota yhteyttä: mari.moro@marimoro.fi
Ystävänpäivän siemenyllätykset postitetaan pian. Kun on saanut kirjakiireet alta pois, niin blogia on taas aika täydentää. Puutarhakirja ilmestyy kuitenkin tässä kohta puoleen.
Onpas sulla monenlaista kylvöstä siellä. Minulla olisi mahdollisuus saada pieni lämpökaappi mutta muistelen, että siinä oli aika korkea se lämpötila vaikka olikin säädettävä. Täytyykin tarkistaa saiko sillä alle 37 lämpöjä. Onkos sun jugrukoneessa säädettävä lämpötila?!