• Mari Moro

Lehtivihreän (ja aasin) lumoissa


Nyt on helleasia korjautunut, ja vettä paiskoo puutarhaan yöllä ja päivällä. Myräkkää on riittänyt, ja tänäänkin tuli tekstiviesti sähkofirmalta. Johtoja on ollut poikki, vaan hätäkös tässä. Enemmän surettaa muutamat kukkaruukut, jotka tuulen puuska heitti pitkin pihaa. Siinä saivat kukatkin kyytiä, ja esimerkiksi osa jaloritarinkannuksista osa kasvaa nyt maata myöten. Juuri auenneet neidonruusut eivät sentään piitaa, ne kestävät kyllä. Unikot eivät myrskyssä kuki kuin hetken.

Satoa ei juuri vielä ole, mitä nyt yrttejä ja salaattia. Kesäkurpitsat ja munakoisto kukkivat, ensimmäisiä raakileitakin jo on. Munakoiso kaipaa vielä aika monta lämmintä päivää, jotta hedelmä kasvaisi. Yhtenä vuonna sain viiriäisen munan kokoisen pallukan, joka oli kivikova. Munakoison kiukku -keittokirjalle ei ollut käyttöä! Kävin katsomassa mustikkapaikkaa ja niitä tulee vähän hemmetisti. Kylällä liikkuu karhu vakipaikan tuntumassa, ja näin minuutin pituisen videonkin, kun otso käpälöi roskalaatikkoa ja kaivaa sieltä pussukan. Naapurissa asuva jahtipäällikkö kertoi asiasta vielä tänä aamuna.


Eläimestä toiseen. Kuvan kaksiviikkoinen Hilkka-aasi asustelee Korpikosken puutarhalla Mikkelissä (Otavan suunnalla). Oipa hyvä, että opettelin puhumaan aasia maaliskuussa! Tämä on vähän niin kuin yllätysvauva, mutta pienokainen oli toki tervetullut ja hurmaa kaikki. Korpikosken puutarhalla on muuten myynnissä mm. herkkusieniyrttiä, vaniljabasilikaa ja basilikaminttua - näihin ei törmää joka paikassa. Käykääpä vilkaisemassa ja ostamassa! (Ei niitä enää kyllä paljon ole myymättä.) Herkkusieniyrtti on alakuvassa. Sen latinankielistä nimeä en löytänyt eikä hakukone anna tuolla nimellä ainuttakaan osumaa, mutta kysyn asiaa Sarilta. En ole törmännyt aikaisemmin. Kuullotin sitä munakkaaseen sipulien kanssa, ja hienoinen sienen maku siinä tosiaan on!

Valtakunnallisissa puutarhoissa ei ainakaan itäisessä Suomessa ollut ruuhkaa, kun lähes kaikki vakipaikat (yksityispihat) olivat kiinni. Korona arveluttaa vielä, ei sille mitään voi. Mörönperän puutarhaan pääsee tutustumaan parhaiten kirjojeni kautta, ja sitä seuraavaa tässä olen kirjoittanut ja valokuvannut koko alkukesän. (Ensi keväänä sen pitäisi ilmestyä, ainakin näin on sovittu kustantajan kanssa.) Oli aikomus kirjoittaa muutama matkajuttu, vaan nyt jäävät ne reissut tekemättä. Vanhoja tosin on muistissa (ja kuvattuina) vielä, ettei tarvitse koko kirjan ajan pyöriä samalla tontilla ja mökkihöperönä. Juuri matkajutuista olen saanut paljon palautetta, ja niitä on luvassa.


91 views
 
  • Facebook
  • Instagram

©2020 by

Mari Mörö / Vapaasti versoo 

www.marimoro.fi