Lähiruoan ylistys

Sitten se räjähti käsiin, nimittäin kevätkukinta. (Tällä tavallahan kaikki otsikotkin laaditaan - jatkuvalla syötöllä.) Narssisien lisäksi esimerkiksi tulppaanit, koiranhampaat, esikot, koiranhampaat ja lemmikit toitottavat keväästä, laukat (niitä istutin runsaasti) odottavat vielä. Sadettakin on saatu, ja se oli ja on kyllä tarpeen.

Kesäkanala pyörähti käyntiin, kuten joka kevät vuodesta 2005. Yleensä annan parven säntäillä vapaana, mutta nyt istutusten takia saavat kanat ainakin ensimmäiset viikot olla aitauksessa, tilaa on kuitenkin noin seitsemän neliötä ja siihen kanalan pikkumökki päälle. Niille tulee suorastaan torikammo! Viime kesänä siipikarja nokki yhden aamupäivän aikana kaikki lehtikaalit ja sipulit. Kasvimaa on matoisa paikka, mikä on tietysti hyvä juttu, joten mikään kanaparvi ei sellaista voi vastustaa.

Lupiinia nousee tontin reunamilla vaihteeksi niin, että kohina kuuluu. mutta en anna sen haitata. Lehdistä kun saa melkoiset määrät viherkatetta sipuleille, ja etenkin valkosipulit pitävät lehtikatteesta, eikä kasvukauden alussa ole pahemmin muuta lehtimassaa. Lehtien riipimisen jälkeen lupiini päkistää lisää lehtiä, ja riivin nekin. Myöhemmin juurakot voikin sitten nostaa kuivahtamaan, siis jos jaksaa. Se voi olla nimittäin melkoinen hökötys, lähes kantomainen ilmestys. (Kelpaavat ehkä tonttujen kantopuutarhaan?) Ja kun juurakko sitten kuivahtaa, se palaa kiertoon, Kasvi ei näin ehdi siementää.

Voikukista on moneksi. Kirja (kuvassa) vinkkaa kokeilemaan tätä vieroksuttua rikkakasvia esimerkiksi sämpylöissä ja pizzassa, ja 148 reseptissä on valinnanvaraa. Kaikkia kasvin osia käytetään. Tässä teille oma viherlevitereseptini, jossa on mukana toinenkin yleinen rikkaruoho eli vuohenputkea.

tuoreita voikukan ja vuohenputken lehtiä

ruohosipulia (lipstikka sopii myös)

kaksi valkosipulin kynttä

paketti tuorejuustoa

1/2 dl rypsiöljyä (tai mitä nyt sattuu löytymään)

mustapippuria ja suolaa maun mukaan

Ainekset pyöräytetään tehosekoittimen kautta, ja tuorejuuston tilalla voi kokeilla muitakin valmisteita. Levitteen makua voi säätää eri yrtein. Olen yli 40 vuotta syönyt rikkaruohoja, ja edelleen ne maistuvat - etenkin kasvimaan satoa odotellessa. Omeletit suorastaan huutavat seurakseen jotain vihreää, ja huomenna onkin voikukkamunakkaan vuoro. Siihen sitten koristeeksi tietysti keltaisia kukkia ja paljon basilikaa. Lähiruokaa siis! (Kanalaan on ruokapöydästä matkaa 30 metriä.) Korvasieniä sain myös omalta tontilta muutaman keiton verran, ja niitä kasvaa jopa kukkapenkissä, tulppaanien ja esikoiden alla.

Tulevana viikonloppuna pidetään Tûrin kukkamessut, vaan nyt ei ennätä minnekään. Virossa käydään ystävän kanssa kasviretkellä sitten joskus kesällä. Chelsea Flower Show lähestyy sekin (23.-27.5.) ja onneksi BBC lähettää ohjelmaa runsaasti. Yleensä katson messuannin syksyllä, kun ei keväällä ehdi. Jokainen tunti menee niin tarkkaan puutarhassa, ettei ruutuviihteelle jää aikaa, edelleenkään. Kun pitää itsensä liikkeessä, ei sotatematiikka ahdista niin paljon, vaikka ei siitä eroon pääse. Itänaapurille ei heru pisteitä, vaan saldo tulee olemaan miinuksella noin sata vuotta.

Tässä muuten RHS:n sivusto messuista.

Tuli muuten piipahdetuksi Valkealassa Viherpeukaloiden myymälässä. Ruuhka oli melkoinen, sillä moni muukin oli liikkeellä äitienpäivän aattona ja sääkin suosi. Mukaan tarttui täydennystä minttuvalikoimaan, ja hairahduin sitten hankkimaan vähän muutakin.

Sitruunan tuoksuinen pelargonia piti saada terassille, eikä viiden euron tarjouskärhöä voinut olla ostamatta puhumattakaan sinivaleunikoista, joita ei voi olla liikaa.