Kävelykepin kasvattaja

Alle 250 tuntia siihen, kun voi alkaa heitellä voltteja. Päivä on sitten jo muutamia minuutteja pitempi, ja tämä kauhea vuosi alkaa vedellä viimeisiään. En ole onneksi ainoa, jonka mielenterveys on ollut aika tarkalleen puutarhan varassa. Puuroa olen välillä keitellyt, muuten kului kahdeksan kuukautta työhaalareissa. Vain yhden kerran tarvittiin lääkäriä, kun eikä sekään ollut päälääkäri, vaan nivelspesialisti kortisonipiikkeineen. Ja taas mentiin.

Multaseoksen reseptejä kuulee aina välillä, ja taannoin eräs ilmiömäisen taitava vihertumppu kertoi omasta taimimullastaan. (Olen sen muutaman kerran kertonut.) Hän sekoittaa sataan litraan turvetta "tujauksen" kipsiä ja "kuupallisen" saippuaa. Perliittiä menee muovikassillinen, mutta kassin koon saa päättää itse! Kipsi on kalsiumsulfaattia, ja se parantaa mullan koostumusta ja kosteus levittäytyy tasaisemmin. Jos sitä käytetään maanparannukseen pelloilla ja Itämeren pelastamiseen, niin ei siitä ainakaan mitään haittaa ole puutarhassa, kunhan ei liioittele. Saippua taas tasaa mullan kosteutta. Jos siis taimipotit kuplivat ja vaahtoavat jälleen ensi keväänä, niin syy on tässä. Ohje on aika summittainen, mutta periaate selvä ja ei kun kokeilemaan!

Patistin tontut pesemään ruukkuja, kun ne nahistelivat ja vaativat riisipuuroa useampana päivänä peräkkäin. (Ja halusin rauhassa tutkia siemenlähetyksiä.) Rare Seedsin paketti tuli, samoin Chiltern Seedsin kirjekuori. Käykääpä muuten katsomassa Baker Creekin/Rare Seedsin valikoimia. Kun siirryn pikku hiljaa hoiva-alalle, niin siihen sopii hyvin kävelykeppien (Walking stick kale) kasvattaminen. Kysykää sitten syksyllä, jos te tai läheisenne kaipaatte kävelykeppiä. Sitten kokeilen isolehtistä Nunum-basilikaa ja kiinalaista villakukkaa (Celosia). Rare Seedsillä on lukuisia Youtube-videoita, ja tässä tarjolla vihreän tomaatin tarina.

Chelsean näyttely kestää ensi keväänä pitempään kuin normaalisti (18.-22.5.) Tällä hetkellä ei suoria lentolippuja Suomesta Lontooseen ole edes myynnissä, ja toukokuuhun mennessä voi tapahtua vielä vaikka mitä. Verkkotapahtumaa laajennetaan joka tapauksessa, ja se tulee varmaan tulevaisuudessa olemaan vahvasti mukana, oli pandemia tai ei. Taltiointeja Chelseasta on onneksi verkossa satoja tunteja. Ja heti kun olen katsonut kaikki netin kiinnostavimmat puutarhaohjelmat, siirryn murhamysteereihin.

Pandemia on lisännut virtuaalisia puutarhavierailuja niin, että lähes jokaisesta maasta löytyy tarhuri kertomaan kasveista ja usein pääsee myös keskelle raakaa työntekoa. Esimerkiksi preeriapuutarhan perustamisesta Ranskaan kertoo tämä, ja metsä- ja alppiteemaa Edinburgin lähellä on puolestaan tarjolla täällä. Edinburgin nimikkokukka on valeunikko, ja niitä vilahtaa tuossa jälkimmäisessä. Logossa sitä näkee harvemmin, mutta olen käynyt ainakin viidessä kahvilassa eri puolella maailmaa, joilla on sama nimi eli Blue Poppy.

Supistetun joulun surkeuteen pitää hakea lohtua mistäpä muusta kuin ruoasta ja kirjoista. Aion tehdä suklaakonvehteja ja piparkakkutalon, joka on oikeastaan linnunpönttö - arkkitehtoninen luomus joka tapauksessa. Se on joku kuvan asumuksista, tosin hiukan soveltaen pitää tehdä. Hökötykseen on varattu taikinaa kolme kiloa, joten pönttöä järsittäneen pääsiäiseen asti.