• Mari Moro

Esikoita elvyttämässä

Uudistuneen blogin ensimmäinen postaus osuu parahiksi esikoiden aikaan. Tervetuloa uudet ja vanhat lukijat!


* * *


Esikoita alkaa näkyä jo tammikuun lopulla, siis marketeissa. Silmäilen Pihan asukit - tiedostoa ja sen Primula-luetteloa. Sen mukaan tontille on istutettu 49 erilaista lajiketta - myös markettiesikoita. Ne ovat usein selvinneet, jos saa vain ne pidettyä tarpeeksi viileässä istuttaa ja istuttaa ne sitten otolliseen paikkaan eli ei mihinkään paahteeseen.


Candelabroista hävisi suurin osa yhden vaikean ja lähes lumettoman pakkastalven vuoksi. Uusi sukupolvi on sentään itänyt, ja kukinta luvassa ehkä ensi kesänä. Myös tähkäesikko (Primula vialii) on näillä leveysasteilla hankala asukki. Monta kertaa olen niidenkin kanssa aloittanut alusta. Tähkäesikko on siitä erikoinen, että kukkii vasta heinä-elokuussa, toisin kuin muut esikot.


Milnerin puutarhan siemensatsista kehittyi tällaisia.


Sileälehtiset esikot ovat hankalampia kuin muut, eivätkä ne meinaa talvehtia.


Uusia esikoita avautuu aamuisin ja koska ne valtaavat helposti tilaa ja lisääntyvät epäsäätyisesti, on tunnistamisessa haastetta. Kukinnan mentyä olen jakanut liian tiheäksi käyneitä kasvustoja, mutta viime vuonna en sitä tehnyt. Oli aivan liian kuivaa, jotta olisin hennonut nostaa kasviparat kärventymään uusiin kasvupaikkoihin. Joitakin erikoisempien esikoiden poikasia siirtelin ruukkuihin, mutta niitä piti kastella koko ajan. Sateita ei tullut koko kesänä, ja muutama yksilö taisi kuukahtaa.


Barnhavenin entusiastin esikkosatsi talvehti lumen ja havujen alla. Yksi tuskin pumpulipuikon mittainen esikko pinnisti keltaisen kukan. Näitä hyystättyjä hienohelmoja olen tässä jo lahjoitellut pois. Värikimara voi olla - näin Barnhaven kertoo - melkein mitä vain. Täältä voi tilat myös eläviä kasveja: https://www.barnhaven.com

Tilasimme Tiinan kanssa kerran erän ja voih, ne olivat vain kesäkissoja ne.


* * *


Viime vuoden kuivuus on kutistanut esikoita, eivätkä esimerkiksi valeunikot ja alppiruusutkaan ole kovin hyvässä vauhdissa. Viime vuoden kuivuus puhutti naapurimaassa, sillä monet ruotsalaiset taimitarhat kärsivät ja monien tarhojen valikoimat ovat supistuneet. (Tästä kuulin juttua myös Tukholman puutarhamessuilla.) Ei tämä vesikriisi ole vain paikallinen ilmiö, sillä myös mm. Irlannin tarhurit olivat lujilla viime kesänä. Vanha toive on, että viikon aikana saisi sataa oikein reilusti kahtena yönä.


Maa on siis kuivaa, sillä tänä keväänä ei ole satanut kuin pari pisaraa. Sen vuoksi myös kosteiden paikkojen perenna lumikki (Sanguinaria canadensis) kukkii nihkeästi - vain muutama kukka on auki.



Vaikka sitten vain nysänä, niin joka tapauksessa palloesikko (Primula denticulata) sentään on kukkinut jo yli viikon. Siitä on myös valkoinen lajike, mutta se vielä ujostelee.





Esikoiden laajaa maailmaa ja uusinta plant huntersien työtä voi seurata täällä:

https://primulaworld.blogspot.com

Nimittäin uusia lajikkeita löytyy kaiken aikaa.

Ja omalta pihalta löytyy omituisia väriyhdistelmiä, sillä nämä tekevät keskenään monisäätyisiä jälkeläisiä. Ne kuitenkin avautuvat vähän myöhemmin. Puutarhuri avautuu myös, vaan ei käskystä!





92 views
 
  • Facebook
  • Instagram

©2020 by

Mari Mörö / Vapaasti versoo 

www.marimoro.fi