©2019 by

Mari Mörö / Vapaasti versoo 

www.marimoro.fi

Proudly created with Wix.com

Vapaasti versoo

Kukkasuutarin blogi

 

Vihertumpun kalenteri 

- ajanlaskun avuksi

Puutarhurin kalenterissa on vain kahdenlaisia päiviä:

Mullantai (ulkopäivä)

Horrostai (sisäpäivä)

Juhlapyhiä saa viettää miten lystää. Ulkotyöpäiviksi katsotaan kaikki päivät, jotka eivät ole sisätyöpäiviä.

Helppoa kuin herneen idättäminen! 

Kirjasta Kukkasillaan (2020)

 
 
 
  • Mari Moro

60 vuotta aikaa ja kyllä se siitä

Nyt osui kuuloetäisyydelle kiinnostava luento Qualicum Beachin Civic Centerissä: Margaret Cadwaladrin Secret Garden. Ei, kyse ei ole tyttökirjaklassikosta, vaan uudesta puutarhakirjasta.



Paikallisen ARS:in (American Rhododendron Society) tapahtumia riittää ja yleisöä on joka kerta tupa täynnä. Siitä muistutuksena syyskuun

viimeisenä viikonloppuna täällä Parksvillessä pidetty konferenssi, jossa oli kymmenkunta tasokasta luentoa alppiruusujen risteytyksestä kasvitarhojen ilmastonmuutosuhkiin.




Margaret Cadwalardin nimi on tuttu In Veronicas Gardenista, joka julkaistiin 2002. https://www.amazon.ca/Veronicas-garden-history-Gardens-Woodland/dp/0973009608

(Teoksesta on tullut hiljan uudella loppuluvulla varustettu painos.)

Syy tarttua tähän aiheeseen löytyy siitä, että kirjailija tekee vapaaehtoistyötä Darts Hillissä ja kirjan royaltit menevät niin ikään tarhalle.


The Secret Garden eli The story of Darts Hill Garden Park kertoo 1940-luvulla hankitun noin neljän hehtaarin tontin tarinan kantojen raivaamisesta Vancouverin alueen yhdeksi hienoimmista yksityisistä puutarhoista. Ed ja Francisca Darts alkoivat urakan, joka kesti yli 50 vuotta. Maitolaiturin kantoja - ja paikoin myös suurempia - muuten riitti, sillä first grow oli hakattu ikiajoiksi jo 1800-luvun lopulla, second grow sen jälkeen. Dynamiitti paukkui ja kannot katosivat.


Ed Darts ahersi tai suorastaan raatoi kuten myös Francisca. Kummallakaan ollut alan koulutusta, sen sijaan kirjallisuus, laaja puutarha-alan ystäväpiiri ja hillitön uteliaisuus yhdistettynä pieneen kilpailuviettiin siivittivät askareita. Ja hei - liki 60 vuotta on aika pitkä aika saada perustaa tarha ja kehittää sitä. Vastaavanlaisia eli näin laajoja puutarhoja ei tule heti vastaan, vaikka toki varakkaita puutarhan omistajia on joka mantereella. Kaikilla ei ole makua eikä pitkäjänteisyyttä, ja aika harvoin sitä ollaan itse kädet mullassa vuosikymmenestä toiseen. Ja sen lisäksi tunnetaan jokainen perenna, puu ja pensas - onhan ne istutettu polvet kurassa, ei kaukaa katsellen. Darts Hillin ylenpalttisuus on yllättänyt jokaisen vierailijan, ei vähiten kasviasiantuntijat Kew Gardensista ja muualta maailman kasvitieteellisten puutarhojen edustajat. Vancouverissa kaikki alan toimijat tiesivät paikan ja jos esim. UBC:n Botanical Gardenin kokoelmista ei löytynyt jotain kasvia, niin todennäköisesti sellainen löytyi Darts Hillin laajasta tarhasta


Rouva Darts oli alusta lähtien suorastaan hyperaktiivinen yhdistysihminen: hän kuului noin tusinaan alan yhdistykseen (Kanada, USA) ja niiden päälle Royal Horticultural Societyt ja muut britticlubit. 1970-luvulle saakka RHS ei ollut sama kerho kuin nykyään, vaan sinne päästiin vain jonkun suosituksesta. Yhdistyksen kokoustivat Darts Hillissä mielellään. Pelkästään pipoja (Penstemon) on Darts Hillissä niin runsaasti, että amerikkalainen Penstemon Society piti vuosikokouksen Darts Hillsissä.


Kirjan nimi Secret Garden johtaa muutaman aarin verran harhaan, koska nimi on niin kulunut ja käytetty. Keskustelin kirjailijan kanssa monista asioista, mutta tuollaista seikkaa ei voi ottaa puheeksi! Tavallaan nimi on perusteltu, sillä paikka oli suht salainen suurelle yleisölle. Laajalle ystäväjoukolle ja yhdistysväelle portit avautuivat jo 1960-luvulla.


Dartsin pariskunta lahjoitti puutarhan Surreyn kaupungille 1994. Vuoden 1999 inventaariossa erilaisia puu- ja pensaslajeja oli 1600 ja perennoja yli 600, ja joidenkin tunnistaminen oli harvinaisen hankalaa. Ympäri maailmaa hankitut kasvit kukoistivat ja sen verran outoja osuvat olemaan, että salapoliisityö kesti ja vaati useampien ammattilaisten apua ja jäi kesken. Vuonna 2017 kaikki tunnistetut kasvit eli noin 6000 kyltitettiin vapaaehtoisvoimin, mutta tunnistus jatkuu edelleen. Esimerkiksi magnolioita on nimetty 83, alppiruusuja 865. Nepalista ja Korean niemimaalta tuodut rhodot ovat aiheuttaneet päänvaivaa kymmenille asiantuntijoille. Francisca keräsi siemenet luonnosta, joten pensaat eivät ole välttämättä olleet kaupallisessa levityksessä millään mantereella. (Sama pätee Uudesta-Seelannista tuotuihin perennoihin.)


Francisca Dart ja Veronica Milner olivat ystäviä. He olivat samaa ikäluokkaa ja vaikka Veronica oli aatelinen (Dianan ja Churchillin sukua, mikä ei koskaan käynyt kenellekään epäselväksi) eikä lainkaan niin laaja-alainen kuin Francisca, heitä yhdisti monta asiaa: rikas mies, loputon matkailu (kasvien takia), inho keittiötöitä kohtaan – ja paljon aikaa. Toisin kuin Manitobasta kotoisin oleva ystävätär, Veronica oli elänyt koko ikänsä palvelijoiden ympäröimänä. (Hänellä oli autokuski, seuraneiti ja kokki aivan loppuun saakka.) Ilmeisesti Franciscan esimerkki vaikutti siihen, että Veronica lahjoitti puutarhan Victorian yliopistolle. (Kuva leideistä on otettu 1995, ja oheinen postikortti on osa kirjan markkinointia.)


Mikä puolestaan vaikutti siihen, että keksin taas 31 uutta syytä keskittyä puutarhoihin.


Ohessa videolinkki Darts Hilliin: https://www.youtube.com/watch?v=spFX26bVbmg




70 views