Tehot irti
08.03.12

Passifloria aina vaan... Tämä on (lahjoittajan mukaan) P. loefgrenii.

 Vihertumpun työteho kiihtyy valon myötä. Tämä saattaa olla rankkaa aikaa läheisille! Ja kylvökouhkaaminen on vasta alullaan. Pian saa päästää kaikki tehot irti!

Amishien myymät tomaattilajikkeet ovat aarteita ja meillä ne saavat kuninkaallisen kohtelun.
 
 
 

Viherhuoneen ovesta on heitelty eristyslevyt autotallin perukoille. Pakkasia tulee vielä vaikka kuinka, mutta aurinkoisella säällä viherhuoneen lämpötila nousee liikaa ja jäähdyttäminen ilmalämpöpumpulla olisi silkkaa haaskausta. (Käytän pumppua muutenkin vain lämmittämiseen, en jäähdyttämiseen. Kesäaikaan viherhuone on tyhjä ja suorastaan autio, kun kaikki kasvit ovat ulkona. Mutta lokakuusta vappuun se pursuilee porukkaa. Yritän muistella, mitä kasveja kylvin viherhuoneen edustalle kennoihin. Niissä kaikissa pitäisi olla nimilamput. Autan pihan sulamista louhimalla lunta ja kiikutan sen sisälle sulamaan. Se on parasta kasteluvettä kaikille viherhuoneen asukeille.

Valo virkistää luomakuntaa. Närhi lehahtaa ilveilemään terassille ja sekä palokärki että käpytikka näyttäytyvät arkailematta. Kesyin oravamme on menettänyt jossain tappelussa häntänsä. Sen tasapainoilu vaikuttaa vaivalloiselta,otus liikkuu jotenkin hiirimäisesti. Toisin kuin sisilisko, ei orava kasvata uutta häntää. En kiikuta oravaa proteesipajalle ainakaan vielä, kun kylvökiireet vievät kaiken ajan. Herra mäyrä ei ole vielä herännyt talviuniltaan. Kun se herää, jäljet kulkevat aamuyöstä aina samaa reittiä pitkin pihan poikki. Ei mäyrä koskaan liiku siihen aikaan, että sen näkisi. Erämaajärven tuntumassa sijaitsevassa suojaisessa luolastossa elukka perhekuntineen elelee.

Kevättalvisen kylvöpäivän tunnistaa myös siitä, että en malta poistua pyjamasta kuin vasta joskus iltapäivällä, kun on vouhkannut viherhuoneessa yhden rupeaman. Jos kasveja työntyy mullasta ja kasvu kohisee silmissä, pyjama vaihdetaan illan tullen vain uuteen pyjamaan. Eilen putkahti mullasta muun muassa  iiriksiä (Iris setosa ssp. canadensis), sitruunalaventelia (Lavendula viridis). Tuo jälkimmäinen on valkovihertävä, syötävän ihana uutuuslajike ja kotoisin Jekkas Herb Farmilta. Jos joku on muuten pyjamassa yötä päivää, hän ei siis välttämättä ole laiska, vaan pyrkii tehokkuuteen. Pukeutuminen on ylipäätään niitä asioita, joihin kiinnittää huomiota niin vähän kuin mahdollista. Mitä muita vaatteita vihertumppu tarvitseekaan pyjaman lisäksi kuin yltiökäytännöllisen maastopuvun? Kukkamekko kääntyy jo hummailun puolelle. 

Jossain välissä ruukut loppuvat ja niitä pitää hakea ulkovarastosta lisää. Matkalle sinne kuuntelen koivua. Mahla kohisee, kun työntää korvan kiinni puunrunkoon. Ihan vielä ei ole mahlan juoksuttamisen aika. Tarkalleen ottaen mahlan juoksutus aloitetaan, jahka lumi on vetäytynyt rungon ympäriltä. (Tunnen vain omaan pihapiirini puut ja kolmosvyöhykkeen systeemit) Pari litraa ihme-eliksiiriä on vielä pakastimessa jemmassa. Aamuisin  mahlaa on lisätty voimajuomaan tai pirtelöön. Juoksuttaminen on helppoa. Viiden millin poranterällä tehdään reikä puun pohjoiselle puolelle, noin puolentoista metrin korkeuteen. Koska mahla houkuttelee ötököitä, kannattaa letku laittaa kannelliseen ämpäriin. (Puuhaan tarvitaan maanomistajan lupa. Porailen vain oman tontin koivuja.) Kun juoksutus lopetetaan, reikään asetellaan puutappi.

Juvalla pidetyn matinean jäjiltä sain noin bussilastillisen uusia ystäviä.. Ihmeellistä oli sekin, että samaisessa paikassa eräs ihminen oli jättänyt kirjastotädeille taulun. Kiitos siitä. Ja posti kiikutti tuli eräältä Arjalta tomaatin siemeniä, Häränsydäntä. Lajike on peräisin tomaateista, jonka emo on aikoinaan ostettu Juvan torilta erään juvalaismiehen inkeriläissyntyiseltä rouvalta. (Samaa lajiketta on kuulemma ollut myynnissä mm. Viipurin kauppahallissa. Isoäidin Kasvit myy lajiketta "Cuor di Bue", se lienee vähän samaan suuntaan.) Painavin Arjan tomaattiyksilö on kasvanut yli kilon painoiseksi, pienimmätkin olleet 200-300 grammaisia mötiköitä. Sain siemenkirjeen mukana ohjeet, joten toivottavasti onnistun Häränsydämen kanssa. Se pitänee maatuneesta hevosenlannasta ja maitopurkin huuhteluvedestä muiden tomaattien tapaan. Sillä systeemillä olen tomaatit saanut riehaantumaan, etenkin amishien verkkokaupasta saatavat juurevan makuiset lajikkeet, joihin olemme ylenpalttisen ihastuneita. (Näitä siemeniä lähti siemenkirjeissä ympäri Suomea. Toivotaan, että menestyvät!)

Touhu kääntyy taas liioittelun puolelle: ruukut loppuvat kesken. Ei hätää. Paikallisesta rautakaupasta haen roskalavalle tuomitun kasan oikein hyviä ruukkuja, taas kerran. Kimppu pelargonian pistokkaita on saatava multiin. Ystävälläni Tiinalla on nimittäin huikea pelargonikokoelma. Niitä on ikkunalaudat täynnä, monessa kerroksessa. Tuliaisena Tiinalta toin kassillisen ties mitä pelakuupistokkaita - oi, mikä aarre. Tiina on jättänyt kukat nimeämättä tahallaan. Koska pelakuita on kertynyt vuosien ajalta hyvin monista paikoista ja monet niistä hankittu nimettöminä, niin kukkien kyltittäminen on jäänyt. Osa pistokkaista tuoksuu, ne erottuvat heti sakista kuten myös kirjavalehtiset tapaukset. Kasvi ei kaipaa nimeä, ihminen sen on aina keksinyt. Vauhtia pelakuiden kanssa voi hakea kirjasta Intohimona pelargonit (kirj. Ljungquist Lena, Tingström Eva ja Lindberg Ann.) Kyllä jokaiseen kesäpihaan aina muutama uusi pelargoni mahtuu! 

Olette varmaan kuulleet Golf Nugget Seed -systeemistä? Ne ovat valmiiksi kylmäkäsiteltyjä siemeniä, joita ammattiviljelijät käyttävät. Aikaa säästyy: monen siemenen kylmäkäsittely on pakollista, van vie aikaa. Myös tavistarhurit voivat tilata näitä siemeniä. Niinpä esimerkiksi sinivaleunikon kanssa pääsee helpommalla. Meconopsis betonicifolia "China Blue" on yksi niitä, joita nyt kokeilen. On tässä tietysti pientä huijaamisen makua, kun helpolla pääsee.

P.S. Jos joku haluaa hankkia Paratiisi-kirjan kirjoittajan signeenaruksella, niin sen saa postikuluineen hintaan 17 €. Laita tietoa (osoite) lomakkeen kautta. 

 
 
 
   
     

 
 
 
 
 
 
 
 
     
 
 
 
 
 
 
 
 
 
     
 
 
 
 
 
 
     
 
Jekka Mc Vicar Chelseassa. Jekkas Herb Farmilla on huikea yrttivalikoima, kannattaa tutustua verkon kautta. (www.jekkasherbfarm.co.uk) Allekirjoittaneella oli ilo saada henkilökohatusta opastusta laventelin kasvattamisessa.
Valkoista laventelia on kokeiltava!

Paistomultaa ja possuja
20.02.12

Oi kevät! Säästöpossuun pujotetut rahat voi laittaa esimerkiksi iiriksiin.

 

Tähän aikaan näkee ihmisiä paistamassa multaa. Miksi he niin tekevät? Entä millaisia aarteita on kylvetty? Pitäisikö hankkia säästöpossurahoilla iiriksiä vai sika?

Iris Cayeuxin valikoimasta löytyy vaikka mitä.

Kevättalven ensimmäinen muurahainen harhaili viherhuoneen nurkassa. En voinut vastustaa: imuroin sen. Viime keväänä murkut pääsivät leviämään niin nopeasti, että tämä on pehmeä tapa varoittaa niitä. Olin muutaman päivän poissa ja ne riiviöt pesiytyivät aaloen  kukkaruukkuun. Kehittelin saippuapajalla (saippuoiden sivutuotteena) pari ovelaa kemikaalipommia ja toivon, että ärhäkät ja äksyt litkut pitävät muurahaiset poissa. Se mitä eräs valmistaja kutsuu ”tehokarkottimeksi”, toimii yhtä tehokkaasti kuin legopalikka. Pidän muurahaisista, mutta niiden paikka ei ole ihmisasumuksissa: muurahaisten pitää rakentaa systeeminsä itse.

Kylvömultasäkkejä on kannettu sisään. Taimipoltevaaran vuoksi pitäisi ruukkujen olla putipuhtaita ja multa steriloida. Mutta noin kolmannen multasäkin kohdalla ei enää malta. Iskee ahneus, ihmekös se. Sain valtavia, eideettisiä alkutaiminäkyjä. Ei siinä mullanpaistoon jää aikaa, satsaamme puhtaisiin taimpotteihin. Uunimme ei ole kovin suuri ja vaikka käyttäisi kiviuunia lisänä, niin mullanlämmitykseen menisi liikaa aikaa. Jos nyt sitten taimipolte tulee ja tuhoaa kaiken, voin vain syyttää itseäni. Puutarhamarttyyriksi ruvetaan sitten, kun on sen aika.

Osan kylvöistä tein ulos ja osan sitten sisätiloihin. Merkkaushommat varmistan nyt niin, että a) tussi ei petä, nämä valkoiset maalikynät ovat surkeita! b) juokseva kirjanpito toimii, vaikka tietokoneeni tai muistitkut tai mitkä tahansa systeemit lakkaisivat toimimasta. Tietokonetta ei pidä tuoda multaisiin tiloihin eikä multaisilla sormilla voi kirjoittaa edes ruutuvihkoon. Sen sijaan hyvä suunnittelu ja yksinkertainen numerointi ennen kylvöjä pelastaa. (Haloo, näin tekevät ammattilaiset. Me amatöörit emme voi soveltaa taimistoviljelijöiden mittakaavaa kotioloissa. Siinä missä he kylvävät 5000 perusorvokkia hehtaarihallissa, me saatamme kokeilla kolmea eri lajiketta yhteensä kahdeksassa ruukussa. Ja tämä kaikki huoneissa, jotka ovat osittain asumiskäytössä. Ilman henkilökuntaa!)

Kärsimyskukkien ja eri lajikkeiden lisäämistä opettelen joka vuosi. Paras tietämäni (ja ilmeisesti ainoa) opas Passiflorien kiehtovaan maailmaan on Torsten Ulmerin ja John M. MacDougalin teos Passionflowers of the World (Timber Press, 2004) Lämpötilan on pysyteltävä 25 asteessa ja huppujen tiukasti päässä. Pojalta saatu terraario soveltuu majapaikaksi uusille kärsimyskukille. Jos hyvin käy, on muutamassa kuukaudessa uusi sukupolvi kärsäreitä (ystäväni antama lempinimi) valmiina. Tilasin muutamia uusia lajikkeita, kuten P. Sancapia ja P. Sarapitaa mutta en ole varma onko niitä saatavilla. Hermo meinaa pettää, kun itäminen kestää ja kestää. Mutta en anna periksi, en ennen kuin voin omin silmin todeta että siemen on mädäntynyt. Ja aion vielä kasvattaa kärsimyskukkapuun! Alihankkijani Ecuadorissa on luvannut hoitaa siemeniä, joten postilaatikolla riittää odotettavaa. Minulle ei tule mitään lehtiä (RHS:n klubilehteä lukuun ottamatta), mutta siemeniä kyllä. Niissä on enemmän tekemistä ja puuhaa.

Pyydettiin lähtemään Türin kukkamarkkinoille toukokuussa ja tietysti haluan mukaan. Aina malttaa olla pari päivää poissa, etenkin kun saa vielä kyydin kotoa Mikkelistä ei tarvitse itse ajaa metriäkään. Vihertumppujen kokoontumisajoihin päästään siis, mutta sitä ennen ehtii hääriä vaikka mitä. Viime syyskuussa Virosta tuodut ylläripyllärit eivät olleet liioittelua, vaikka bussikuskin ilmeestä saattoi niin päätellä. Pienellä survomisella olisi saatu mukaan vielä pari puolalaista uutuusiiristä, nyt harmittaa etten niitä hankkinut! Ranskalaisen, Chelseassa joka vuosi näyttäytyvän iirisfirman (Cayeux) valikoimissa ovat mustanpuhuvat lajikkeet Darkness ja Imperative. Firman verkkokauppa avautuu maaliskuussa, äkkiä saa hassattua heidän aarteisiinsa ison kasan euroja. 

Syksyn ja talven mittaan olen pujottanut säästöpossuun pullo- ja tölkkirahoja. Suomalaiset ovat innokkaita tölkkien ja pullojen viskaajia. (Kiitänkin kaikkia kaljankittaajia ja siidenjuojia siitä, että he suovat sauvakävelijöille tämän mahdollisuuden hankkia kasviaarteita. Jatkakaa samaan malliin. Kerran yhdestä autosta sääliä puhkuva, remuava nuoriso jopa lahjoitti minulle jätesäkillisen tölkkejä. (”Saa täti verenpainelääkkeitä…” Mitä en kyllä tarvitse, mutta annan heidän uskoa niin! Hihii!) Kaunokurjenmiekan laitoin itämään, sen loppusijoituspaikaksi olen kaavaillut Rakkauden Rotkon takana olevan kosteikon.

Porsaasta vielä: Haaveilen, että ottaisimme sian myllämään yhtä pöpelikköä. Se saisi tonkia ja melskata siellä pakkasiin saakka, mutta lihasta en piittaa. Sika on paras, tehokkain ja hiljaisin monitoimimyllääjä, jota tontillaan saattaa pitää. Ehkä syksyn tullen voimme vaihtaa pulskan porsaan johonkin. Lampaat ja kanat saanevat siis seuraa.

P.S.

Tässä viikonlopun kylvöjä, maltillinen lista, vol. 1 (osa tehty ulos ja osa sisälle) Lista jatkuu ensi viikolla.

 
Hannu L. lähetti nämä siemenaarteet:
Adenophora triphylla kauluskello
Alcea rugosa nukkasalkoruusu
Delphinium nuttalii jokin ritarinkannus
Gentiana purpurea punakatkero
Gentiana verna kevätkatkero
Hanabusaya asiatica kauluskello
Lilium pumilum pellavalilja
Potentilla arguta jokin hanhikki
Silene nutans nuokkukohokki
Vincetoxicum hirundinaria käärmeenpistoyrtti
 
Ja näitä (Gardens North ja Jellito), maltillinen lista, vol. 2
Allium wallichii (Black form)
Aronia arbutifolia puna-aronia
Clematis ianthina
Clematis koreana
Dracocephalum grandiflorum ”Altai Blue”
Eupatorium cannabinum
Gentiana algida
Gentiana tibetica
Gebtianella quinquefolia
Gladiolus tenuis
Hamamelis virginiana
Geranium viscosissimum
Iris setosa ssp. canadensis
Nepeta nervosa ”Pink Cat”
Ostrya virginiana
Rosa ambilyotis
Saponaria ocymoides "Snow Tip" *)
Trollius laxus, var. albiflorus
Verbascum phoenicum "Violetta"
Verbascum widemannianum  
 
 
Tai säästöpossurahoilla voisi ostaa sian tonkimaan pihaa.
Kärsimyskukkia lisätään 5-15 senttiä pitkistä, ei liian puutuneista. varrenpaloista. Hupun sisällä, noin 25 asteen lämmössä, ne kehittävät juuret muutamassa kuukaudessa.

PARHAAT PÄIVÄMME KULUVAT PIHALLA

Kirjoitan puutarhanhoidosta ja sen ylenpalttisuudesta. Jos mielit antautua kasvun ihmeille ja kipinöinnille, olet oikeilla sivuilla. Toinen sivustoni (www.marimoro.fi) keskittyy kirjailijan töihin ja kirjoihin. Jos olet kiinnostanut luovan kirjoittamisen verkkokurssista tai arvostelupalvelu, piipahda siellä.

Kirjatilaukset voi tehdä Puutarhakirjat-sivulla.

Mörönperän puutarhan ja saippuoiden yhteisen Facebook-sivun löydät täältä. Tykkäämällä sivusta saat tiedon uusista blogikirjoituksista uutisvirtaasi!

UUSIMMAT KIRJOITUKSET

Julkaistu: 13.06.2018
Julkaistu: 04.06.2018
Julkaistu: 24.05.2018
Julkaistu: 15.05.2018
Julkaistu: 09.05.2018
Julkaistu: 28.04.2018
Julkaistu: 17.04.2018
Julkaistu: 10.04.2018
Julkaistu: 18.03.2018
Julkaistu: 15.03.2018

OTA YHTEYTTÄ

paljonko on 2 plus 2

KUKASSA NYT

AJANKOHTAISTA

VAPAASTI VERSOO TAAS

  ARVOISAT LUKIJAT! 

 

                     

 

Kukkanuottasilla on ilmestynyt! Se on ilahduttanut lukijoita kovasti!

Tarjolla on garden writingia eli puutarhajuttuja suoraan ruukutuspöydältä.  

 

Hinta 25 e (sis. postikulut) 

Huom! Postin Helposti-palvelu tarvitsee myös puhelinnumerosi.

Muuten hinta on huomattavasti kalliimpi.

 

 

 

  


 

  

 



Kukkasuutarin sielu -kirja tilattavissa:

Ota yhteyttä -lomakkeella 

15 € (+ postitus).

Tai mistä tahansa kirjakaupasta.

 

Jos tilaat Kukkanuottasilla-kirjan ja Kukkasuutarin sielun, saat 

ne yhteishintaan 35 € (sis. postituksen.)

 

 

  

              

             

      

    Lujaa laatua taimilavan takaa! 

 

 

      

 

 

 

Kukkasuutari ei voi luomakunnalta kuulemalleen 

kutsumukselle mitään,

eikä sen puolen haluakaan. 

 

 

      

 

 

Hän on sielukas sekoitus arktista vetokoiraa,

sirkustaiteilijaa, uppokeijua,

kellarikemistiä,

kirjoittajaa,

sopimussotilasta

ja kasvikuiskaajaa. 

 

 

 

 

                                   Sesonki on aina päällä.

                                     Sitä saa, mikä itää. 






LUOMUKOSMETIIKAN YSTÄVÄT HUOMIO!

SAIPPUANTEKOKURSSIA ON KYSYTTY USEIN JA TÄSSÄ VASTAUS PYYNTÖIHIN:


13.7. (9.00.-17.00) 

hinta 45 e / hlö (materiaalikulut + opetus) 

Kurssipaikka: Mikkeli, Sininen Talo

 

 

* KURSSI TÄYNNÄ * 

 

  

© Copyright 2011-2018 - Mari Mörö || Web-nikkarointi: Verkkoverstas