Salakaatoa ja muuta
06.07.13

Suuret kuunliljakasvustot reunustavat Jokisten puutarhan etupihaa. Pelkästään kuunliljojen lajikemäärä on huikea.
Oravan paratiisi on oma japaninsiipipähkinäpuu! Iisalmessa ei taida olla kovin monta tällaista puuta, joten oravan kaverit ovat varmasti kateellisia.

 

SALAKAATOA JA MUUTA

 

Pakinat tulevat tänä kesänä pitkälti korvan kautta, kuten olette saaneet kenties huomata! 

Joskus on ryhdyttävä puuhiin, joihin ei olisi voinut kuvitella koskaan ryhtyvänsä. Salakaatopuuhia voi kuunnella Radio Suomesta 6.7. klo 11.03. (tai Ylen Areenasta), uusinta 8.7. 21.03. Samaisessa ohjelmassa vieraillaan Tuula ja Juho Jokisen häkellyttävän suurella ja kasvirunsaalla pihalla Iisalmessa. Palkittu piha on mittakaavaltaan sellainen, että kuusi tuntia hurahti aivan hetkessä. Jo arboretumin antiin tutustuminen olisi oma aiheensa, sillä vastoin oletuksia monet erikoisemmat lajit viihtyvät viitosvyöhykkeellä. 

Suuret kiitokset heille, että avasivat sielukkaan puutarhansa portit.

 

 

 

Yksi puutarhan alueista on tehty vanhan pellon päälle. Sieltä löytyy aarre jos toinenkin, ja erikoisia perennoja ja puita on joka neliöllä.
Pionit olivat parahiksi kukassa, samoin sekä valkoiset että punaiset mooseksenpalavapensaat.

Jatkuvuus maksaa 5,80 €
28.09.11

Kokeiltavaa riittää: verenpisaroita on tähän asti löydetty tai jalostettu yhteensä noin 13 000 erilaista

Jatkuvuudesta on huutava pula. Jos jokin kasvi edustaa jatkuvuutta, niin se on verenpisara. Arvovaltainen British Fuchsia Society esitteli viikonloppuna aarteitaan ja vinkkasi kasvin hyysäämisessä. Vihertumppu osui paikalle Great Malverniin.

Ihminen on peruuttamattomasti keski-ikäinen, kun hän alkaa hyysätä verenpisaroita. Herkistyäkseen Fuchsioille pitää olla elämänkokemusta ja erityistä estetiikan tajua. Kasvin salat eivät aukene, jos kokeilee kerran ja nakkaa ne kompostiin. Saman verenpisaran kanssa pitää viettää vuosia ja nähdä useita sesonkeja. 8-vuotias ei tätä voi ymmärtää eikä hänen pidäkään.

Perinteisesti verenpisara on ollut mummojen kasvi. Siihen on tietysti hyvät perusteet: Mummo on saanut pistokkaan joltain toiselta mummolta, koska kasvia on alkukesästä niin helppo lisätä. Sen kun tuikkaa vesilasiin ja odottaa pari viikkoa. Jo muutaman viikon kuluttua juurtumisesta kasvi alkaa kukkia. Aarteen on voinut viedä sitten talveksi kellariin tai viileälle kuistille. Ja hyvässä hoidossa siitä kasvaa valtaisa pensas, joka kukkii pitkään ja josta voi jakaa pistokkaita aivan loputtomasti.

Verenpisara edustaa kaikessa eksoottisuudessaankin jatkuvuutta. Sille on muuten tätä nykyä kova kysyntä. Jos jatkuvuutta myytäisiin jossain, kaikki ostaisivat sitä varastoon ja haalisivat hulluna lisää. Sama pätee nostalgiaan. Kaikki tavarat joissa on patinaa, rulettavat. Ne revitään käsistä. Mutta vanha ihminen ei kiinnosta, mikä on ristiriidassa yleisen nostalgiakuumeen ja retrovimman kanssa. Ja oletteko huomanneet, että kaksi kertaa tapahtunut mikätahansa-asia on jo traditio. Ihmisillä on niin kova pysyvyyden tarve, että suotakoon tämä heille. Meille. Jumielämässä on puolensa. Ihminen tarvitsee juurensa, kasvien tapaan.

Allekirjoittanut ei ole vielä mummo, mutta elämänkokemusta on karttunut vallan kiitettävästi sekä kasvien kanssa että ilman niitä. Nyrkkisääntö on, että minimiaika kasvin ymmärtämiseksi kestää kymmenen vuotta. Eräs kärhönkasvattaja kyllä sanoi, että yksi ihmisikä – vaikka sata vuotta – on aivan liian lyhyt. Mutta pointti on se, että vuosi tai kaksi eivät merkitse vielä mitään, sillä kasvuaika on meillä lyhyt.

Fuchsia ei ole kesäkissa. Kärsivällisyyttä kaivataan, jos siitä kasvattaa bonsaipuun.

Arvovaltainen British Fuchsia Society (BFS) on muiden kasviklubien tapaan kerännyt siipiensä suojaan lähes kaiken sen tietämyksen, minkä verenpisaroista innostunut tarvitsee. Lajikkeita on sellaiset määrät, että kädet voi nostaa ajoissa pystyyn: 13 000 erilaista on nimetty ja tunnistettu. Jos ehtii maallisen taaperruksensa aikana kasvattaa ja kokeilla edes paria sataa erilaista verenpisaraa, edustaa se mitä suurinta harrastuneisuutta. Pidemmälle ehtineet fuchsianistit ehtivät sitten kasvattaa verenpisarasta joulukuusen tai vaikka bonsaipuun. He tekevät myös marjoista hilloa tai värkkäävät niistä jotain muuta syötävää. Marjan maku on mieto, ei mitenkään päällekäypää sorttia.

Syysmyräköitä odotellessa kiikutan Great Malvernista hankitun uutuuden ja muut verenpisarat viherhuoneeseen. Lokakuu alkaa pian, ja jatkuvuuteen pitää saada luottaa edes yhdellä tavalla. Fuchsiat talvehtivat monen muun viherhuoneen asukin tapaan noin kymmenessä asteessa, kastelun voi unohtaa melkein kokonaan. Heti helmikuun alkupäivinä kasvi alkaa työntää uusia, heleänvärisiä lehtiä ja maaliskuun lopulla se on jo täydessä kukassa. Ja taimia voi laittaa jakoon uudestaan ja uudestaan. Näin siitäkin huolimatta, että metsäyhtiön pörssikurssi voi ropsahtaa kymmeneen senttiin, meillä on kukkimisen aikaan uusi presidentti ja että Hirvensalmen kunta saattaa ostaa Korfun saaren.

Jatkuvuus maksoi Great Malvernin kasvikatselmuksessa 4,50 puntaa eli noin 5,80 euroa. Jatkuvuutta edustavat kaikki kasvit, etenkin kirjavalehtinen verenpisara.

PARHAAT PÄIVÄMME KULUVAT PIHALLA

Kirjoitan puutarhanhoidosta ja sen ylenpalttisuudesta. Jos mielit antautua kasvun ihmeille ja kipinöinnille, olet oikeilla sivuilla. Toinen sivustoni (www.marimoro.fi) keskittyy kirjailijan töihin ja kirjoihin. Jos olet kiinnostanut luovan kirjoittamisen verkkokurssista tai arvostelupalvelu, piipahda siellä.

Kirjatilaukset voi tehdä Puutarhakirjat-sivulla.

Mörönperän puutarhan ja saippuoiden yhteisen Facebook-sivun löydät täältä. Tykkäämällä sivusta saat tiedon uusista blogikirjoituksista uutisvirtaasi!

UUSIMMAT KIRJOITUKSET

Julkaistu: 05.07.2017
Julkaistu: 27.06.2017
Julkaistu: 09.05.2017
Julkaistu: 21.04.2017
Julkaistu: 16.03.2017
Julkaistu: 27.02.2017
Julkaistu: 08.02.2017
Julkaistu: 18.01.2017
Julkaistu: 23.12.2016
Julkaistu: 04.12.2016

OTA YHTEYTTÄ

paljonko on 2 plus 2

KUKASSA NYT

AJANKOHTAISTA

PARHAAT PÄIVÄT PIHALLA

 

            

 

 



                  


  

 

Kukkasuutarin sielu -kirja tilattavissa:

parafraasi@gmail.com --> klikkaa ja tilaa etusivun Ota yhteyttä -lomakkeella 

19,90 € (+ postitus).

Mukana siemenylläri (5 erilaista satsia)

(Kirja on toki tilattavissa mistä tahansa kirjakaupasta,

mutta ilman siemeniä ja hintaan 31.90)


 

 


              

             

      

    Lujaa laatua taimilavan takaa! 

 

 

      

 

 

 

Kukkasuutari ei voi luomakunnalta kuulemalleen 

kutsumukselle mitään,

eikä sen puolen haluakaan. 

 

 

      

 

 

Kukkasuutari on sielukas sekoitus arktista vetokoiraa,

sirkustaiteilijaa, uppokeijua,

kellarikemistiä,

kirjoittajaa,

sopimussotilasta

ja kasvikuiskaajaa. 

 

 

 

 

                                   Sesonki on aina päällä.

                                     Sitä saa, mikä itää. 

  

© Copyright 2011-2017 - Mari Mörö || Web-nikkarointi: Verkkoverstas