Kiitan
05.07.17

Pellon puolella näyttää toisinaan tältä.
Akileijailua alapihalla.

MÖRÖNPERÄLLÄ KIITELLÄÄN

 

 

Kiitokset kaikille Avoimien Puutarhojen vieraille!

Pieni kylätiemme oli aika lujilla, parkkipaikkoja on onneksi nyt lisätty. Pientä jonoa syntyi mutta kaikki mahtuivat, eikä kukaan ei onneksi suistunut ojaan.

(Paitsi tarhuri joskus puolelta öin, onnellinen hymy huulillaan.)

Huisketta riitti myös kasvitiskillä, ja soppatykki tyhjeni jo neljältä. Tarhurin takki kesti onneksi pitempään.

 

* * *

 

Perennoja ja puutarhurin höpötyksiä tultiin kuuntelemaan läheltä ja kaukaa: muun muassa Jämsä, Kalajoki, Lahti, Kuopio, Vöyri, Lappeenranta, Pori, Ilomantsi, New York ja Novgorod olivat edustettuina. Kaikki eivät suinkaan kerro, mistä asti tulevat. Erityiskiitos kylän omalle väelle. Kaikkina näinä vuosina kun puutarhani on ollut auki, vain yksi asukas on valittanut poliisille "häiritsevästä ajosta". Sadat muut siis eivät :) Ilman rakastettavia lähinaapureitani ei tämmöinen touhu muuten onnistuisikaan. Nöyrä kiitos heille.

 

* * *

 

Päivän mittaan kurkkasimme vieraiden kanssa muun muassa siperialaiseen apteekkiin, tutkimme esimerkiksi akileijapaljoutta, keltakukkaista lemmikkiä ja tulipa esiteltyä esiliinapuukin. Mysteerikasvejakin löytyi, ja ehkä joku joskus tunnistaa ne kaikki ja kertoo minullekin! Sellaista vierasta odotellessa jatketaan samaan tahtiin eli hukkaan menee päivä sulan maan aikana, ei jos mitään kylvä... Niittämisestä ei niin väliä. 

 


* * *

 

Kukkasatoa riittää pitkälle syksyyn, ja monet perennat ovat muutaman viikon myöhässä. Talvituhojen vuoksi mm. jalot akileijat ja ruusut katosivat, samoin monet erikoisemmat puuvartiset asukit. Silti katsottavaa kai riitti ja riittää, toivotaan. Pihan kilpikaarnainen mänty on se luotettavin ja uskollisin tapaus. Kun omalta pihalta löytyy kylän kunniavanhus, ei jaksa pillahtaa itkuun ihan pienistä taimihuolista.

 

* * *

 

Pakinoin & nappailen kuvia puutarhasta, jahka kesä kypsyy.

Tapaamisiin taas ensi kesänä.

Silloin on luvassa uusia kujeita ja muutama spesiaalitapahtuma.

 

 

 

P.S.

Mikkelin asuntomessujen aikaan kannattaa tutustua alueen muutamaan persoonalliseen puutarhaan:

Pala maata ja taivasta -tapahtuma on auki 5.-6.8.

https://www.facebook.com/Pala-maata-ja-taivasta-kukkia-taidetta-avoimet-puutarhat-tapahtuma-1594177554151227/?ref=page_internal&hc_ref=PAGES_TIMELINE&fref=nf

Valeunikoista kukassa vain tämä perustapaus.
Akileijoja oli 2.7. kukassa melkoiset määrät.

Uusi passi
14.12.14

Sunken Garden.
Japanilaisen puutarhan rakentaminen alkoi 1926.

 

 

Jos on tullut katsoneeksi Monty Donin juontaman ohjelman maailman kauneimmista puutarhoista, niin Butchartin puutarha on tuttu. Paikka sijaiitsee Victoriassa (Vancouverin saarella), eikä 35 hehtaarin kokoiseen alueeseen ehdi millään tutustua yhden vierailun aikana. Siispä hankin 12 kuukauden valokuvalla varustetun passin. Olen tätä nykyä Butchartin valtakunnan kansalainen, tosin viihdyn myös aika monessa muussa paikassa. 

Butchartin puutarha on viettänyt satavuotisjuhlia koko vuoden. Paikan historia on pitkä, ja puutarhan rakentamiseen käytetyt summat ovat tähtiteteellisiä. Buthartin perhe teki omaisuuksia mm. kaivosfirmoilla, mutta nehän tulevat ja menevät. Puutarha on kuitenkin jäänyt ja kukoistaa - ja on edelleen samaisen perheen omistuksessa. Butchartin puutarhasta tuli mieleeni: Onnistuiko kukaan tekemään Talvivaaran kaivosrahoilla mitään kaunista, epäitsekästä tai hyvää? 

Neljäs sukupolvi kantaa nyt vastuun B:n imperiumista. Kantamista on, sillä turisteja käy vuodessa noin miljoona. Se on enemmän, kuin mitä koko saarella on asukkaita. 250 ihmistä tekee siellä töitä päivittäin, sillä alueen hoitaminen on valtaisa urakka. Kesäaikaan työntekijämäärä tuplaantuu. Ja tuollaiset paikat keräävät vielä joukon vapaaehtoisia, jotka haluavat olla mukana ihan vain aatteen vuoksi. 

Onnistuin ajoittamaan kolme vierailupäivääniniin, että olin lähes ainoa turisti. Syynä saattoi olla länsirannikolla ja saaarellamme riehunut sademyräkkä, joka katkoi osan teistä ja pätkäisi sähköt. Lauttaliikennekin oli jumissa. En kyllä usko, että mikään sää tai keli onnistuu pilaamaan vierailua kyseisessä paikassa, vaikka valokuvaaminen ei tahdo kaatosateessa oikein onnistua. Kolmen päivän ajalle osui kuitenkin neljä sateetonta tuntia.  

Sunken Garden ja paikan japanilainen puutarha saavat ihmisen kutistumaan. Kun siellä vaeltaa, kadottaa ajantajun, nälän ja janon. Eksyminen on helppoa, mutta onneksi iltayhdeksän aikaan henkilökunta (koirapartion kanssa) haravoi paikan ja kokoaa eksyneet parkkipaikalle.    

Puutarhan siementiskillä tein löytöjä, vaan mitä noilla kerskumaan. Koska paikan logo on suunniteltu valeunikon varaan, löytyy puutarhamyymälästä valeunikkokrääsää joka lähtöön. Olen sille suht immuuni. Krääsän karttaminen on helppoa, kun keskittyy elämiseen ja tekemiseen. Kaikki ne asiat, joista pitää jatkuvasti pyyhkiä pölyjä, ovat pääsääntöisesti turhia. (Vain kirjat ovat poikkeus!) 

Vaan nyt kutsuu jo seuraava paikka ja uudet seikkailut. Pian tämä pohjoisen pallonpuoliskon pimeys hellittää. Istutan viimeiset tulppaanit, maan jäätymisestä saati lumesta ei ole pelkoa. Villiyrttejä keräilen melkein päivittäin. Mihin sitä tavoistaan pääsisi.

Lasken päiviä ensimmäisiin kylvöihin. Ne päivät, kun kirjoitustyöt voi vaihtaa käytännön hommiin ja tehdä jotain oikeasti järkevää, lähestyvät taas. Koska siirryn tätä nykyä suoraan lokakuusta joulukuuhun ja vietän tuon ajan kaukana puolihorroksessa, ei odottaminen ole niin piinallista. Se, ettei kalenterissani ole ollut marraskuuta enää vuosiin, on silkkaa viisautta. 

Ja kuka käyttää aikansa mitenkin. Valittaminen on yksi suosittu vaihtoehto, en vain halua olla kuulemassa kun se tapahtuu! 

       

  

 

 

 

Jouluvaloja on vedetty maileittain.
Vesiaiheita löytyy useampia.

PARHAAT PÄIVÄMME KULUVAT PIHALLA

Kirjoitan puutarhanhoidosta ja sen ylenpalttisuudesta. Jos mielit antautua kasvun ihmeille ja kipinöinnille, olet oikeilla sivuilla. Toinen sivustoni (www.marimoro.fi) keskittyy kirjailijan töihin ja kirjoihin. Jos olet kiinnostanut luovan kirjoittamisen verkkokurssista tai arvostelupalvelu, piipahda siellä.

Kirjatilaukset voi tehdä Puutarhakirjat-sivulla.

Mörönperän puutarhan ja saippuoiden yhteisen Facebook-sivun löydät täältä. Tykkäämällä sivusta saat tiedon uusista blogikirjoituksista uutisvirtaasi!

UUSIMMAT KIRJOITUKSET

Julkaistu: 09.11.2017
Julkaistu: 08.10.2017
Julkaistu: 05.07.2017
Julkaistu: 27.06.2017
Julkaistu: 09.05.2017
Julkaistu: 21.04.2017
Julkaistu: 16.03.2017
Julkaistu: 27.02.2017
Julkaistu: 08.02.2017
Julkaistu: 18.01.2017

OTA YHTEYTTÄ

paljonko on 2 plus 2

KUKASSA NYT

AJANKOHTAISTA

VAPAASTI VERSOO TAAS

  ARVOISAT LUKIJAT! 

 

                     

 

Kukkanuottasilla ilmestyy kustantajani Teoksen kautta keväällä 2018. Luvassa garden writingia eli siis puutarhajuttuja suoraan ruukutuspöydältä. 


 


 

          

             

 

  


  

 

Kukkasuutarin sielu -kirja tilattavissa:

parafraasi@gmail.com --> klikkaa ja tilaa etusivun Ota yhteyttä -lomakkeella 

19,90 € (+ postitus).

Tai mistä tahansa kirjakaupasta.

 

 

  

              

             

      

    Lujaa laatua taimilavan takaa! 

 

 

      

 

 

 

Kukkasuutari ei voi luomakunnalta kuulemalleen 

kutsumukselle mitään,

eikä sen puolen haluakaan. 

 

 

      

 

 

Hän on sielukas sekoitus arktista vetokoiraa,

sirkustaiteilijaa, uppokeijua,

kellarikemistiä,

kirjoittajaa,

sopimussotilasta

ja kasvikuiskaajaa. 

 

 

 

 

                                   Sesonki on aina päällä.

                                     Sitä saa, mikä itää. 






 

  

© Copyright 2011-2017 - Mari Mörö || Web-nikkarointi: Verkkoverstas