Taisteluvammoja ja tyon juhlaa
28.04.18

Pikarililjat (Fritillariat) ovat kohta kukassa.
Keltanunna (Nonea luta) on yksi harvoista keltaisista puutarhan lemmikkikasveista.

 

Taisteluvammoja, totta kai eli Työn juhlaa 

 

Parhaiten vappu sujuu töitä tehden, miten muuten sitä vappua voisi viettää? (Ei ole kokemusta.) Puutarha on vihdoin lumeton, ja kotijärvi on sekin vapautunut jäistä. Joutsenet huutavat tontin yli lentäessään, ja on onnekas olo kun joka vuosi ne lentävät kasvimaan yli – lähes metrilleen samaa rataa. Rapakuntoiset kylätiet eivät niitä haittaa. 

Jouduin sitten tukihenkilöksi. Nimittäin alppikärhön valtaama kataja on romahtanut, sen monimetrisen köynnöksen selvittäminen ei ole mikään minuuttivalssi. Kärhö alkoi vallata katajaa joskus ehkä viisitoista vuotta sitten, ja jo monena kesänä köynnöksen siniset kukat peittivät alkukesästä puun niin, ettei puuta huomannut lainkaan. Laitoin sitten sinisen kärhön sekaan valkoista, ja siitä tuli sitten vastine siniristilipulle. Joka vuosi Puolustusvoimien juhlapäivänä eli 4.6. se on ollut kukassa, muuta lippua ei täällä olejaan. Mutta viime talvi oli kuitenkin katajalle liikaa, ja se murtui lumen ja köynnöksen painon alla. Nyt on keksittävä jokin keino saada häkkyrämäinen pensas uuden tuen varaan, sillä väliaikainen teline ei ole kovin kestävä. (Ja kärhön tukihenkilönä patsasteleminen tukalaa.) Jos tuollainen köynnös oli olisi junanvaunu, sille lätkäistäisiin kyltti ”saattaen vaihdettava”.

Joidenkin pensaiden suhteen ei saisi hempeillä lainkaan, ja kanukat ovat juuri sellaisia: leikkurit kehiin, ja pensas sen kun komistuu. Oksat voi sitten laittaa suoraan multaan, ja uusia pensaita saa taas useamman tusinan. (Kuka näitä loputtomia monistuksia oikeasti kaipaa, en ymmärrä itsekään.) Ehkä jonakin päivänä hävitän kaikki pensasruusut, sillä saan aivan liian paljon taisteluvammoja keväisin. Saattaapa seuraava sotepiirikin ne kieltää, sillä on tämän vuosituhannen puolella joutunut kolmesti käymään lääkärissä ruusunpiikistä saadun taisteluvamman vuoksi. (Jos ruusut olisivat koiria, niille olisi jo annettu lopetuspiikki.) Kurtturuusuja piti totta kai taas leikata, ja nyt on sekä kasvot että kaula täynnä raapimajälkiä. Kärsä siis ruvella kuin olisi ollut kosteampikin vappu! Viime vuonna ruusunpiikki meni kynnen alle ja tulehtui pahasti. Pohjantähti-köynnösruusun piikit ovat todella paksut ja pitkät, ja astuin kerran sellaiseen. Oikean jalan Crocsin pohjasta piikki sujahti läpi kuin parsinneula. Mokomat kengät sovellu puutarhaan (eivätkä muuallekaan), ja ne ovat myös äärettömän epäesteettiset.  

Siemenylläreitä ja kasvun juhlaa löytyy sieltä täältä, kun esimerkiksi punakukkaisen karhunputken juurella - sehän kuolee kukittuaan - on valtavat määrät pikkuruisia taimia. Keltanunna (Nonea lutea) on ahkera leviämään myös. Sekä siemeniä että taimia on kysytty molemmista kasveista, joten nyt niitä on luvassa. Jättikasvuisen Snow Maiden -tulikukkien tuhannet pikkusiemenet yritin korjata pois, mutta pian ko. kukan taimia on satamäärin aivan kuten sormustinkukkiakin. (Sitä kun ei meinaa uskoa, että jokin himoittu kasvi muuttuu muutamassa vuodessa rikkaruohoksi. Valeunikoiden kanssa ei voi koskaan käydä niin!) 

Ruukussa talvehtineiden tyyppien heräily on alkanut. Erään kasvin kyltissä lukee ”… pakko”. Siellä ei tosin näy vielä mitään, joten odotellaan. Tulee mieleen kolpakko tai palpakko, näistä varmaan kyseessä on tuo jälkimmäinen tapaus. Vapun kunniaksi olisi tietysti hyvä juttu, jos esimerkiksi hajonneen kolpakon voisi ripotella ruukkuihin, ja seuraavana vuonna sieltä putkahtaisi uusia, ehjiä kolpakkoja. Ei hajonneiden, mutta pätkittyjen monivuotisten, hiukan erikoisempien unikoiden juuria piilotin ruukkuihin viime kesäisen kukinnan jälkeen, ja nyt ne näyttävät kasvaneen kummasti. Vaikka unikot kukkivat vain hetken, en saa niistä kyllikseni. Niitä ei voi olla liikaa, kuten ei myöskään valkosipulia! Sitä voi kasvattaa kaikkialla, missä vain tilaa on, pois lukien kivikkopenkit ja liian hämyiset penkit. 

Kevään kunniaksi muutama ystävä suuntaa tänne huomenna. Tein tänään heille pientä kasvikuormaa: ukrainanpallo-ohdaketta, kaukasiankirahvikukkaa, erikois-esikoita, akileijoja, keltanunnaa, tuoksuherneitä… Maa-artisokkaa saa pelosta soppatarpeiksi ja valkosipulia on, vaikka mammutit söis. Lisäväriä saa vuohenputkista ja ruohosipulista, jotka ovat jo nousseet. Laiskan tarhurin ruokaa siis, ja samalla lähiruokaa: alle 50 metriä keittiöstä. Saniaisten alkuja ei ihan vielä saa soppaan, mutta ehkä jo ensi viikolla.   

Kaukasiankirahvikukka (Cephalaria gigantea) on jättiläisperenna, ja kylmäkäsitellyt siemenet itivät lähes sataprosenttisenttisesti.

PARHAAT PÄIVÄMME KULUVAT PIHALLA

Kirjoitan puutarhanhoidosta ja sen ylenpalttisuudesta. Jos mielit antautua kasvun ihmeille ja kipinöinnille, olet oikeilla sivuilla. Toinen sivustoni (www.marimoro.fi) keskittyy kirjailijan töihin ja kirjoihin. Jos olet kiinnostanut luovan kirjoittamisen verkkokurssista tai arvostelupalvelu, piipahda siellä.

Kirjatilaukset voi tehdä Puutarhakirjat-sivulla.

Mörönperän puutarhan ja saippuoiden yhteisen Facebook-sivun löydät täältä. Tykkäämällä sivusta saat tiedon uusista blogikirjoituksista uutisvirtaasi!

UUSIMMAT KIRJOITUKSET

Julkaistu: 16.11.2018
Julkaistu: 09.11.2018
Julkaistu: 04.11.2018
Julkaistu: 19.10.2018
Julkaistu: 30.09.2018
Julkaistu: 31.08.2018
Julkaistu: 16.08.2018
Julkaistu: 01.08.2018
Julkaistu: 25.07.2018
Julkaistu: 08.07.2018

OTA YHTEYTTÄ

minkä värinen on aurinko

KUKASSA NYT

AJANKOHTAISTA

VAPAASTI VERSOO TAAS

  ARVOISAT LUKIJAT! 

 

                     

 

 

 

 

 

Tilaa Kukkanuottasilla pukinkonttiin.

Hinta 22 e (+ postikulut) 

Saat messevän siemenyllärin mukaan. (5 erilaista.)

Huom! Postin Helposti-palvelu tarvitsee myös puhelinnumerosi.

 

 

 

  


 

  

 

 

Kukkasuutarin sielu -kirjaa on tilattavissa myös.

Ota yhteyttä -lomakkeella 

18 € (+ postitus).

(Tai mistä tahansa kirjakaupasta, tosin hinta on siellä noin 38 euroa.)

 

Jos tilaat Kukkanuottasilla-kirjan ja Kukkasuutarin sielun, saat 

ne yhteishintaan 37 € (sis. postituksen. Ja mukaan tietysti siemenylläreitä!) Muista liittää mukaan puhelinnumerosi.

 

 

  

              

             

      

    Lujaa laatua taimilavan takaa! 

 

 

      

 

 

 

Kukkasuutari ei voi luomakunnalta kuulemalleen 

kutsumukselle mitään,

eikä sen puolen haluakaan. 

 

 

      

 

 

Hän on sielukas sekoitus arktista vetokoiraa,

sirkustaiteilijaa, uppokeijua,

kellarikemistiä,

kirjoittajaa,

sopimussotilasta

ja kasvikuiskaajaa. 

 

 

 

 

                                   Sesonki on aina päällä.

                                     Sitä saa, mikä itää. 




PUHDASTA ASIAA PUKINKONTTIIN!

Jouluksi on tarjolla viiden saippuan satsi (manteli, suola, kehäkukka, laventeli, naturel)

hintaan 25 €. (+ postikulut)

(ks. tilauslomake) 





 

 

* * *

 

ILMOITUS JOULUMYYJÄISISTÄ

Saippuaa ja kirjoja Mikkelin Naisten messuilla 24.11. klo 10.00-14.00.

(Etelä-Savon ammattiopisto, Otavankatu 4


* * *


LUENTO VIHERLANDIASSA 25.11. (Jyväskylä)

alkaen klo 13.00.

- Vyöhykettä venyttämässä eli kouhotuksia Kanadasta (kuvavetoisia tarinoita)

Tarjolla uutta kirjaa (kahtakin) signeerauksella ja siemenylläreitä.

 

 

 


  

© Copyright 2011-2018 - Mari Mörö || Web-nikkarointi: Verkkoverstas