Tilauksia, toimituksia
19.01.18

 

TILAUKSIA, TOIMITUKSIA

 

Tapaninpäivästä käynnistynyt uusi sesonki on ollut päällä jo kolmisen viikkoa. Viherhuoneen viileydessä tuoksuu sinne talvehtimaan tuotu lainalaventeli, jonka lehtiä käyn aamuisin nuuhkimassa ja hipelöimässä. Uutta kasvustoa on jo näkyvissä, ja voinen rokottaa muutaman pistokkaan ilman, omistaja tuskin siitä suuttu. (Lumeton viime talvi kukisti omat laventelit, kuten niin monet muutkin kasvit.) Pelakuista se jämäkin – tuoksuvaa sorttia ja kotoisin Roomasta – on kehittänyt puumaiseen varteensa uusia lehtiä. Hyasintit kukkivat vasta nyt, ja niiden syvänlila väri on kaikkea muuta kuin jouluinen. Kärsimyskukkiin on alkanut työntyä uusia lehtiä, ja sinisarjan kalpeus on vaihtumassa vahvempaan vihreään.

Kumma juttu, mutta aina kun luulen tehneeni siemeninventaarion, tupsahtaa jostain sukkalaatikosta, pihatakin taskusta tai lääkekaapista uusi nyssäkkä ja siemenkirjanpito menee taas uusiksi. Jos kaikki siemenet olisivat yhtä suuria kuin Mammea americanan (valokuvassa), niin niitä olisi hankalampi piilotella pihatakin taskunpohjalle tai muuallekaan. Näistä siemenistä itää kuulemma vain noin 50%, mutta tietysti niitä on vain yksi per paketti. Olisiko siis pitänyt tilata vähintään kaksi siementä päästäkseen tyydyttäviin tuloksiin? 

Ostosiemenet ovat säntillisesti omissa pusseissaan, mukana siis nimet ja kaikki. Sen sijaan suodatinpusseissa, nenäliinataitoksissa ja ties missä käärinliinoissa on sitten toinen toistaan omituisempia tapauksia. Juuri koskaan ei näitä ihme-eriä ole nimetty, joten ollaan arvailujen varassa. Monet siemenet tunnistaa, aika usein kyllä ei. En edes muista, mistä kaikkialta niitä on haalittu. Varmin tapa saada siemenet itämään on se, että ensin turvottaa siemenet huoneenlämmössä, pujottaa ne sitten minigrip-pussiin kostean perliitin sekaan. Kylmää vai lämmintä? No, siinä on sitten arvottava. Jos siemeniä on runsaasti, saa osa kokeiluista mennä pieleen eikä se edes harmita. 

Itämisen makuun on kuitnekin päästy vähän yllättäen. Kirjekuoressa luki VILLI NAR ja Tiinan nimi, joten kyse ei ollut mistään mysteeristä. (Ystäväni toi tuliaisia Italiasta joskus viime vuoden puolella, siemeniä, kuinkas muuten.) Villi, valkoinen narsissi! Se auttaa pimeän häätämisessä. Kuinka ollakaan arvelin siementen itävän hitaammin kuin ne itivätkään: kahdessa viikossa perliitin seasta pilkotti juuria ja lehtiä. Nyt on sitten kevään taimikaaos jo hyvässä vauhdissa eikä tarvitse odottaa kuin viitisen vuotta, ja sitten valkoiset villinpuoleiset kevätkukat kukkivat. Monta vuotta ne kasvattavat ensin sipuleita eli keräävät voimaa. Joka talvi sitä tarvitsee muutaman aikaisen riehaantujan, jotta kevään odotus saisi viherpeukalojomotuksen aivan äärimmilleen. Milloin mikäkin siemenerä kuljettaa viestikapulaa keväästä ja lehtivihreä pilkistää ensimmäisen kerran, pimeä on häädetty pois.

Tammikuussa on ollut pari aurinkoisempaa päivää, eikä tunnin valokylpy riitä vielä mihinkään. Lisävaloa saa onneksi ledeistä. Ne eivät maksa nykyisin juuri mitään. Vuosituhannen alussa hankkimani jämäkät valaisimet ovat tätä nykyä turhia. Ne veivät todella paljon sähköä ja lämmittivät melkein enemmän kuin valaisivat. Tällaisia hukkainvesteointeja tulee tehtyä, vaikka sain silloin kalliit lamput lähes ilmaiseksi. (Timolle kiitos. Kyllä lamput olivat tarpeen monena vuonna.) Mutta mistä sitä voi aavistaa tekniikan kehityksen oikeastaan missään? Ledien kehitys on ollut huikeaa, ja kasvivaloina niitä ei ole vielä kovin kauan käytetty. (Montako kodinkonetta tai teknistä laitetta olette hylänneet kymmenen tai viidentoista vuoden aikana? Lista lienee pitkä, arvaan.) 

Klikkailen vielä muutamia siementilauksia: keltainen köynnöspikkusydän, piikkiunikoita, kärhöjä, iiriksiä… Tuoksuherneitäkään ei voi koskaan olla liikaa, ei etenkään vanhanaikaisia lajikkeita. Viime kesänä annoin muutamien köynnösten tuottaa siemeniä ja otin niitä talteen, mutta niiden kukinta tuppaa sukupolvi sukupolvelta taantumaan. 

Kylmäkäsittelyssä on jonkinmoiset määrät siemeniä, en muista niistä kuin osan. Ajattelin tehdä muutaman bonsaipuun (havu-mix) ja sitten kokeilen uusia vaahteralajikkeita. Pensaiden siemeniä sain kaukaa Kanadasta, muutamia köynnöksiä myös. Ja koska monet jalot akileijat ovat lyhytikäisiä, on niitä kylvettävä vuosittain uudelleen. Montako erilaista lajiketta syksyllä kylvin, selviää sitten keväällä. Jos edes 30% itää, niin halkean onnesta.  

Meno jatkuu tekojen ja näkyjen parissa. Kevään mittaan on luvassa mm. käänteentekeviä, uusia tomaatinkasvatusohjeita ja monenmoisten kylvöjen edistymistä. Kirjaa saatte odotella vielä kuutisen viikkoa. Kukkanuottasilla ilmestyy 8.3. Pysytelkää kanavalla!

 

 

 

 

 

 

 

PARHAAT PÄIVÄMME KULUVAT PIHALLA

Kirjoitan puutarhanhoidosta ja sen ylenpalttisuudesta. Jos mielit antautua kasvun ihmeille ja kipinöinnille, olet oikeilla sivuilla. Toinen sivustoni (www.marimoro.fi) keskittyy kirjailijan töihin ja kirjoihin. Jos olet kiinnostanut luovan kirjoittamisen verkkokurssista tai arvostelupalvelu, piipahda siellä.

Kirjatilaukset voi tehdä Puutarhakirjat-sivulla.

Mörönperän puutarhan ja saippuoiden yhteisen Facebook-sivun löydät täältä. Tykkäämällä sivusta saat tiedon uusista blogikirjoituksista uutisvirtaasi!

UUSIMMAT KIRJOITUKSET

Julkaistu: 31.08.2018
Julkaistu: 16.08.2018
Julkaistu: 01.08.2018
Julkaistu: 25.07.2018
Julkaistu: 08.07.2018
Julkaistu: 25.06.2018
Julkaistu: 13.06.2018
Julkaistu: 04.06.2018
Julkaistu: 24.05.2018
Julkaistu: 15.05.2018

OTA YHTEYTTÄ

paljonko on 2 plus 2

KUKASSA NYT

AJANKOHTAISTA

VAPAASTI VERSOO TAAS

  ARVOISAT LUKIJAT! 

 

                     

 

Kukkanuottasilla on ilmestynyt! Se on ilahduttanut lukijoita kovasti!

Tarjolla on garden writingia eli puutarhajuttuja suoraan ruukutuspöydältä.  

 

Hinta 22 e (+ postikulut) 

Huom! Postin Helposti-palvelu tarvitsee myös puhelinnumerosi.

Muuten hinta on huomattavasti kalliimpi.

 

 

 

  


 

  

 



Kukkasuutarin sielu -kirjaa on tilattavissa myös.

Ota yhteyttä -lomakkeella 

18 € (+ postitus).

(Tai mistä tahansa kirjakaupasta, tosin hinta on siellä noin 38 euroa.)

 

Jos tilaat Kukkanuottasilla-kirjan ja Kukkasuutarin sielun, saat 

ne yhteishintaan 37 € (sis. postituksen.)

 

 

  

              

             

      

    Lujaa laatua taimilavan takaa! 

 

 

      

 

 

 

Kukkasuutari ei voi luomakunnalta kuulemalleen 

kutsumukselle mitään,

eikä sen puolen haluakaan. 

 

 

      

 

 

Hän on sielukas sekoitus arktista vetokoiraa,

sirkustaiteilijaa, uppokeijua,

kellarikemistiä,

kirjoittajaa,

sopimussotilasta

ja kasvikuiskaajaa. 

 

 

 

 

                                   Sesonki on aina päällä.

                                     Sitä saa, mikä itää. 





SAIPPUAN KYSELIJÄT, HUOMIO!

Jos olet kiinnostunut tilaamaan saippuoita, niin ota yhteyttä lomakkeen kautta tai suoraan tänne: moronperansaiput@gmail.con

Tarjolla on viiden saippuan satsi (manteli, suola, kehäkukka, laventeli, naturel) hintaan 32 €. (+ postikulut)

Rajoitettu erä!





 

 

* * *


SAIPPUANTEKOKURSSILLE? 

Seuraava saippuakurssi pidetään 24.11. 2018 (Sininen Talo, Mikkeli)

Teemme ylellistä saippuaa hot process -menetelmällä. (Joulupukin konttiin siis.)

Sen lisäksi valmistamme käsivoidetta ja sampoota.

Mukaan otetaan 10 henkilöä.

Hinta: 60 euroa. (Sis. opetuksen ja materiaalikulut. Jokainen saa mukaansa useamman turvallisen ja myrkyistä vapaan saippuan, sampoon ja käsivoiteen. Käytämme eteerisiä öljyjä ja mm. karite- ja kaakaovoita.)

Kurssi on jatkoa heinäkuun 2018 kurssille, mutta aloittelijakin pääsee mukaan.  

Ilmoittautumiset mari.moro@marimoro.fi


  

© Copyright 2011-2018 - Mari Mörö || Web-nikkarointi: Verkkoverstas