Kuormasta kuormaan
04.02.19

Vain muutama talventörröttäjä näkyy, muut on lumi saartanut.
Kuka kukin on selviää tästä perhealbumista.

 

 

Kuormansa kuormaan

 

Lumikuorma ja valkoista ainetta kaikkialle viskova viima kasaavat puutarhaan lisäjännitystä. Sähköt räpsyvät, ja öljylampun kodikas tuoksu täyttää talon. Sen ja otsalampun valossa voi sentään tehdä monenlaista kuten jatkaa kylvöjä. (Arvatenkin sisätiloissa.) Siemenkuorma koittaa samaan aikaan vuodesta, eikä se paina mitään verrattuna lapiolliseen lunta. Helisevät pussukat ja oudonnimiset tapaukset herättävät motivaation, joka on ollut muutaman kuukauden jossain kärpäslätkien ja lierihattujen seassa vetämässä henkeä. Siemenet täyttävät kaikki pöytätasot, eikä imuroida saa ellei pujota sukkaa suulakkeeseen. (Siihen tarttuvat sitten ne aarteet, jotka ovat mahdollisesti tippuneet lattialle)

Kun vetää pulkalla puita liiteristä niin samalla voi arvailla, mitkä puut ja pensaat saattavat murtua lumen painon alla. Aamuisin kuuluu pahaenteistä rätinää kuuluu sieltä täältä. Yksi ruotsinkuusama repesi jo, ja punalehtisestä pähkinäpensaasta katkesi se suurin oksa. Koska lunta on kaulaan saakka, on kasvikunnan reppanoiden luokse lähes mahdoton päästä. Punalehtinen pähkinäpensas on ollut täällä ehkä 15 vuotta ja ehtinyt yli nelimetriseksi, haarautuvaksi pensaaksi. Kyllä se toipuu iskusta. Pari isompaa alppiruusua retkottaa maata vasten, mutta en pääse tutkimaan tuhoja. Siellä mistä tuuli on tuiskuttanut lumen pois, sojottaa muutama talventörröttäjä: valkopallo-ohdake, akileija tai tulikukka.

Matka kasvihuoneelle ei suju kuten kesäaamuna eli kahvikuppi kädessä ja uikkareissa. Ehei. Lumet pitäisi tiputtaa katolta, muuten koko hökötys on vaarassa romahtaa, vaikkei kyse olekaan mistään lasipalatsista. Yritän ensin kiskoa itseäni pulkalla, mutta ihme juttu: ei onnistu. Pulkka ei liiku, narussa on kai vikaa, mutta ei tuo pulkka tahdonpuutteeseen tyssännyt. Sitten sahaan vanhoista kaapinovista lumikengät, mutta mikään teippaus, naulapyssy, nippuside eikä naru pidä. (Joo, jonakin kauniina päivänä hankin keittiöön vielä kaapinovet. Tässä purkutuomioisessa murjussa olisi ehkä ensin aiheellista korjata lattia, katto ja seinät.) Lopulta kun en keksi muuta, kierin lumessa kasvihuoneen luo, mutta pahaksi onneksi olen unohtanut lapion. Pitää kieriä takaisin, ja vasta tässä vaiheessa huomaan postinkantajan nojaavan autoonsa vähän säikkynä. Sitten hän huutaa jotakin ja roikottaa pakettia ja odottaa, että saisi puheyhteyden mielipuoliselta vaikuttavaan, pilkkuhaalariin pukeutuneeseen lumipyöriäiseen. Minähän en kuule mitään, jos kuuntelen Gardener´s Question Timea. Ajatukseni olivat siinä kymmenen vuotta vanhassa ja saarivaltion vanhimmaksi julistetussa tomaatissa sekä tietysti kasvihuoneessa, joka oli kohta päreinä. (Vain kunnon radio-ohjelmat (BBC) lyhentävät kevättä.) Kiitän kärsivällistä postinjakajaa. Hätäinen vilkaisu pakettiin kertoo, että jossain mielenhäiriössä on menty ja tilattu Boykiniaa, Albucaa, Alliumia sun muuta. 

Kun vihdoin kasvihuone on putsattu – siihen ei mennyt kieriskelyineen kuin kuusi tuntia – päädyn sisätöihin. Merkkaustikkuja etsiessäni löydän Tainan tekemän mainion puutarhaessun taskusta siemensatsin. (Essu on kyllä funktionaalinen. Taskuihin mahtuu mitä tahansa talikosta tuhkaämpäriin, eikä essun kantaja edes huomaa mitään.) Taskusta tupsahtanut erä on viimeinen Gardens North -firmalta tilaamani lähetys, ja kotoisin Kanadassa asuvalta Kristl Walekilta. Häneltä olen tilannut suuret määrät siemeniä noin 25 vuoden ajan. Kristl piti maineikasta siemenfirmaa Ontariossa ja Nova Scotiassa, mutta on lopettanut toimintansa. 

Mutta tähän viimeiseen Kristlin lähettämään siemenerään päätän satsasta. Astrogaluksen ohjeet ovat vaateliaammasta päästä, ja kyseinen kurjenherne on tuotu jostain kaukaa. Kylvökset tulevat juoksuttamaan puutarhuria jääkaapin ja pakastimen välissä viikkokausia: onko tässä enää mitään järkeä? Ensin jääkaappiin, sitten pakastimeen – ja sama siis toistetaan… kunnes valkotakkiset tulevat sen pitkähihaisen paidan kanssa.

Lumisokeudesta häikäistyneenä jatkan kylvöjä. Maurandya ’Magic Dragon’ on outo tapaus. Tutkin Kassua (eli kasvien suomenkielistä nimistöä https://finto.fi/kassu/fi/page/k55189) ja tajuan, että tuo köynnös onkin Asarina, eikä siis vaulat kauas heitä. Kun harrastaa kasvien nimiä edes pienessä mittakaavassa, sitä huomaa miksei kaipaa sanaristikoita eikä edes sudokua. Ratkottavaa riittää muutenkin. Asarinan siemenet pääsevät lämpöiseen terraarioon yhdessä muiden lämpöä vaativien otuksien kanssa. Siemenpussukka on tullut asiallisesta firmasta, ja punakukkainen köynnös on jalostettu vasta 1990-luvulla: näin ainakin firma kertoo: www.plant-world-seeds.com 

Puutarhurin kirjanpito ei kiinnosta verottajaa eikä kyllä ketään muutakaan, mutta pujotan kesäkukkia lukuun ottamatta kaikki siemenpussukat albumin taskuihin. Esimerkiksi Garden´s Northin ruskeita siemenkuoria on runsaasti, enkä nyt firman kadottua saisi pihan asukeista mitään tolkkua. (Kristl teki siementenkeruumatkoja todella laajasti, ja toi harrastelijoiden saataville uutuuksia mm. Korean mantereelta ja Kiinasta.) Tiedättehän niitä tapauksia, jotka ottavat lastenlastensa valokuvilla lastatun albumin esille junassa, ja vieressä istuva saa kuunnella jutun jokaisesta puhjenneesta hampaasta ja noroviruksesta. Vastavetoni on siemenalbumit 1-8 ja kun tempaisen sen esille, niin odotan keskustelua, totta kai. Muistan sen kun eilisen päivän, kun ensimmäinen Trillium iti... 

Terraarion laitettiin itämään Asarina eli vaula. Firmojen nimet hämäävät.

PARHAAT PÄIVÄMME KULUVAT PIHALLA

Kirjoitan puutarhanhoidosta ja sen ylenpalttisuudesta. Jos mielit antautua kasvun ihmeille ja kipinöinnille, olet oikeilla sivuilla. Toinen sivustoni (www.marimoro.fi) keskittyy kirjailijan töihin ja kirjoihin. Jos olet kiinnostanut luovan kirjoittamisen verkkokurssista tai arvostelupalvelu, piipahda siellä.

Kirjatilaukset voi tehdä Puutarhakirjat-sivulla.

Mörönperän puutarhan ja saippuoiden yhteisen Facebook-sivun löydät täältä. Tykkäämällä sivusta saat tiedon uusista blogikirjoituksista uutisvirtaasi!

UUSIMMAT KIRJOITUKSET

Julkaistu: 09.04.2019
Julkaistu: 03.04.2019
Julkaistu: 26.03.2019
Julkaistu: 19.03.2019
Julkaistu: 11.03.2019
Julkaistu: 05.03.2019
Julkaistu: 26.02.2019
Julkaistu: 18.02.2019
Julkaistu: 11.02.2019
Julkaistu: 04.02.2019

OTA YHTEYTTÄ

paljonko on 2 kertaa 3

KUKASSA NYT

AJANKOHTAISTA

VAPAASTI VERSOO TAAS

  ARVOISAT LUKIJAT! 

 

                     

 

  

 


Kukkanuottasilla-kirja tilattavissa suoraan tekijältä.

"Vuoden 2018 persoonallisin ja hauskin puutarhakirja."

Näin lukijat ja jopa kriitikot väittävät, en haraa vastaan!

Hinta 22 € (+ postikulut) 

Huom! Postin Helposti-palvelu tarvitsee myös puhelinnumerosi.

 

 

 

  


 

  

 

 

Kukkasuutarin sielu -kirjaa on tilattavissa myös.

Ota yhteyttä -lomakkeella 

18 € (+ 5,90).

(Tai mistä tahansa kirjakaupasta, tosin hinta on siellä noin 38 euroa.)

 

Jos tilaat Kukkanuottasilla-kirjan ja Kukkasuutarin sielun, saat 

ne yhteishintaan 37 € (sis. postituksen.)

Muista liittää mukaan puhelinnumerosi.

 

 

  

              

             

      

    Lujaa laatua taimilavan takaa! 

 

 

      

 

 

 

Kukkasuutari ei voi luomakunnalta kuulemalleen 

kutsumukselle mitään,

eikä sen puolen haluakaan. 

 

 

      

 

 

Hän on sielukas sekoitus arktista vetokoiraa,

sirkustaiteilijaa, uppokeijua,

kellarikemistiä,

kirjoittajaa,

sopimussotilasta

ja kasvikuiskaajaa. 

 

 

 

 

                                   Sesonki on aina päällä.

                                     Sitä saa, mikä itää. 




PUHDASTA ASIAA - hyväksi kehuttuja saippuoita 

Tarjolla viiden saippuan satsi (manteli, suola, kehäkukka, laventeli, naturel)

hintaan 20 € (+ postikulut).

(Täytä tilauslomake) 





 

 

 

 

 

 


  

© Copyright 2011-2019 - Mari Mörö || Web-nikkarointi: Verkkoverstas